Aamuihmiset tulevat väsyneiksi jo alkuillasta, iltaihmiset vasta aamuyön tunteina. Nukahdettuaan he nukkuvat tai nukkuisivat, jos saisivat, itselleen riittävän pitkät yöunet. Tämä merkitsee sitä, että aamuihmiset nousevat yöuniltaan jo pian puolenyön jälkeen, iltaihmiset vasta hieman ennen puoltapäivää.
Ihmisen sisäinen kello jätättää jatkuvasti ja jää jälkeen ulkoisen kellon osoittamasta ajasta. Tämän takia nukkumaanmenoaika pyrkii myöhästymään ja ihminen kerää helposti itselleen univelkaa, mistä seuraa vaivaksi väsymystä.
Valolla on välitön virkistävä vaikutus. Tämän takia valoisat illat valvottavat, pahentavat sisäisen kellon jätätystä ja suurentavat univelkaa. Tämä voimistaa väsymystä.
Valolla on kuitenkin myös sisäistä kelloa tahdistava vaikutus. Jos aamut ovat valoisia, silmiin lankeava valo tahdistaa sisäisen kellon, estävät sitä jätättämästä ja keventävät univelkaa. Tämä puolestaan lievittää väsymystä.
Teksti: Timo Partonen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuva: Jiri Halttunen
Lukuvinkki: Partonen, T. Lisää unta: Kiireen lyhyt historia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 2014.
