Aivohalvauksen riski kasvaa ikääntyessä

Aivoverenkiertohäiriöt ovat erittäin yleisiä. Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu lähes 40 ihmistä joka päivä ja siihen liittyy edelleen korkea kuolleisuus, vaikka se onkin pienentynyt 2000-luvulla. Aivoverenkiertohäiriöt ovatkin kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Kuinka minimoida aivohalvauksen riskejä:

  1. Huolehdiverenpaineen  normaalista tasosta.
  2. Huolehdi hyvästä kolesterolitasosta.
  3. Lopeta tupakointi.
  4. Pyri ihannepainoosi.
  5. Ole liikunnallisesti aktiivinen.

Aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys erilaisille aivoverisuonten ja aivoverenkierron sairauksille, ja joista voi aiheutua joko väliaikaista tai pysyvää haittaa sairastuneelle.

Aivoinfarkti on yleisin aivoverenkiertohäiriö. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat aivoihin pysyviä vaurioita, jotka vaihtelevat vaurioituneen alueen koosta ja sijainnista riippuen.

Suurin osa aivohalvauksista syntyy aivoinfarktissa verihyytymän tukkiessa aivovaltimon ja estäen tukoksesta eteenpäin aivokudoksen verenkierron, hapetuksen ja ravinnon. Jos aivovaltimon tukos on ohimenevä ja oireet häviävät viimeistään vuorokauden sisällä, puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta (Transient Ischemic Attack). TIA-kohtaus on aina hälytysmerkki ja osalle potilaista kehittyy jossakin vaiheessa varsinainen aivohalvaus.

Pienempi osa aivohalvauksista johtuu aivoverenvuodosta, jolloin paikallisen hapenpuutteen lisäksi ongelmia voi aiheuttaa vuodosta aiheutunut kallon sisäisen paineen nousu.

Aivoverenkiertohäiriön oireet, kuten akuutti toisen puolen ylä- tai alaraajan heikkous, suupielen roikkuminen sekä vaikeus puhua tai ymmärtää puhetta, edellyttävät välitöntä hoitoon hakeutumista.

Aivohalvauksen riskitekijät

  • Ikä: Mitä ikääntyneempi mies, sitä korkeampi riksi. Riski kaksinkertaistuu aina kymmenen vuoden välein miehen täytettyä 55 vuotta. Aivoinfarktipotilaista noin viidennes on työikäisiä eli alle 65-vuotiaita.
  • Sukurasitus: Sydänperäinen sairaus tai aivohalvaus lähisuvussa lisää riskiä. Geneettisillä tekijöillä on merkitystä veren hyytymistekijöihin, korkean verenpaineen kehittymisessä sekä verisuonten ateroskleroosissa. Myös tietyillä valtimosairauksilla (valtimopullistuma eli aneurysma) voi olla geneettinen tausta. Aivovaltimon aneurysmaan liittyy kohonnut aivoverenvuodon riski.
  • Aikaisempi aivohalvaus tai TIA-kohtaus: Noin 10 % aivohalvauksen sairastaneista saa uuden aivoverenkiertokohtauksen vuoden sisällä. TIA-potilaista 10 %:lle kehittyy aivoinfarkti viikon kuluessa ja 40 % saa jossakin vaiheessa elämäänsä aivohalvauksen. Uusiutumisriski kasvaa potilaan iän ja riskitekijöiden määrän sekä oireiden keston kasvaessa.
  • Sydänongelmat: Yhteisistä riskitekijöistä johtuen muutama prosentti sydäninfarktin sairastaneista sairastuu myös aivohalvaukseen. Eteisvärinä on tärkein riskitekijä yleisyytensä tähden; aivohalvausriski on jopa 5‒17-kertainen.
  • Kohonnut verenpaine: Kohonnot verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä. Hoitamaton kohonnut verenpaine vahingoittaa verisuonia ja on yksi keskeinen aivohalvauksen syy.
  • Tupakointi: Riski suurenee annosriippuvaisesti. Tupakointi vaikuttaa moneen aivohalvauksen riskitekijään epäsuotuisasti: tupakointi kohottaa verenpainetta, laskee hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta, vahingoittaa valtimoiden seinämää ja lisää punasolujen hyytymistaipumista. Myös passiivinen tupakointi lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.
  • Veren rasvaprofiili: Poikkeava rasvaprofiili, erityisesti korkea LDL-kolesterolin ja matala HDL-kolesterolin määrä lisää aivohalvauksen riskiä.
  • Passiivinen elämäntapa: Liikkumattomuus lisää aivohalvauksen riskitekijöitä, kun taas säännöllisen liikunnan on todettu suojaavan aivoinfarktilta.
  • Keskivartalolihavuus: Keskivartalolihavuus lisää aivohalvauksen riskitekijöitä mm. kohonnutta verenpainetta, korkeaa kolesterolipitoisuutta ja diabetesta.
  • Epäterveellinen ruokavalio: Ruokavalio, jossa on liikaa tyydyttyneitä rasvoja, suolaa ja sokeria sekä riittämättömästi hedelmiä, marjoja ja vihanneksia, lisää yleisesti sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiä ja siten myös aivohalvauksen riskiä.
  • Diabetes: Riski on moninkertainen. Diabetekseen liittyvien oheissairauksien hyvä hoito pienentää riskiä.
  • Liiallinen alkoholinkäyttö: Kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa jopa pienentää aivohalvauksen riskiä. Liialliseen käyttöön, erityisesti humalahakuiseen juomiseen, liittyy puolestaan suurentunut riski.

Lue Timo Haikaraisen vinkit, miten taltutat kohonnutta verenpainetta liikunnalla.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuva: Jiri Halttunen

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö