Älä jää stressin kanssa yksin!

Stressi ei suinkaan ole pelkästään negatiivinen asia. Sopivalla tasolla stressi saa meidät liikkeelle ja suoriutumaan normaaleista haasteistamme. Pitkittyessään stressi kuitenkin aiheuttaa epätasapainon ulkopuolisten vaatimusten ja omien voimavarojen välille.

Apua stressinhallintaan

  • Sanonnan mukaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Vastaavasti jaettu murhe on puolitettu murhe. Puhu ja keskustele tilanteestasi puolisosi, läheisen ystäväsi tai työkaverisi kanssa.
  • Opettele hallitsemaan stressiä. Asiat menevät siihen suuntaan, mihin ne näyttävät menevän, ellet tee asialle jotain. Pyri vaikuttamaan asioihin, jotka aiheuttavat stressiä yksityis- tai työelämässä.
  • Lataa akkujasi läheistesi ja ystäviesi kanssa, irrottaudu arjesta mieluisen harrastuksen, musiikin, muun kulttuurinautinnon tai lomamatkan avulla.
  • Säännöllinen liikunta auttaa vähentämään stressiä ja myös purkamaan stressiä. Pyri liikkumaan luonnossa. Luonto auttaa!
  • Opettele rentoutumisharjoituksia. Yksinkertaiset hengitysharjoitukset keskittymällä hetkeksi hengittämään nenän kautta syvään ja tyhjentämällä keuhkot tyhjiksi suun kautta rauhoittavat kehoa ja mieltä. Mindfulness-tekniikat ovat yksi lähestymistapa. Alkoholin nauttiminen ei ole tapa rentoutua.
  • Jos stressi tuntuu ylivoimaiselta, käänny terveydenhuollon ammattilaisten puoleen.

Stressireaktio on evoluution myötä kehittynyt elimistön reaktio uhkaavaan tilanteeseen: ”taistele tai pakene” -reaktio. Uhkaava tilanne virittää kehomme valmiustilaan, jossa ns. autonominen hermosto aktivoituu ja kehoon erittyy stressihormoneja, adrenaliinia ja kortisolia. Akuutti stressi saattaa tuntua kehossamme levottomuutena, hikoiluna ja sydämen sykkeen kiihtymisenä. Akuutin tilanteen lauettua elimistömme palautuu jälleen normaalitilaan.

Akuutti stressi saattaa tuntua kehossamme levottomuutena, hikoiluna ja sydämen sykkeen kiihtymisenä.

Arjen huolet stressaavat

Keski-iässä stressiä voi aiheuttaa muuttuneet henkilösuhteet, taloudelliset huolet sekä työstressi, mutta hieman eri painotuksin kuin nuorempana. Pitkä parisuhde voi tuntua väljähtäneeltä ja ahdistavalta. Mahdollinen avioero tai leskeytyminen tuo paineita elämään. Omien aikuistuvien lasten huolet painavat tai omien ikääntyneiden vanhempien terveyshuolet vievät omaa aikaa ja voimavaroja. Eläkkeen pienuus saattaa yllättää ja tuoda tullessaan jatkuvaa huolta omasta ja puolison taloudesta, jos eläköitymiseen ei ole osannut tai voinut varautua taloudellisesti.

Työelämässä saattaa vanhempana kokea arvostuksen puutetta ja tunnetta, että ikääntyneenä ei riitä tai ei omaa niitä valmiuksia, joita muuttunut työelämä saattaa vaatia. Stressi voi näiden seurauksena pitkittyä.

Pitkittyneen stressin kaikkia mekanismeja ei täysin tunneta.  Osa stressin haitoista saattaa liittyä muuttuneeseen terveyskäyttäytymiseen; Stressi voi ilmetä lohtusyömisenä, alkoholinkäytön lisääntymisenä, liikunnan jäämisenä vähemmälle sekä unen häiriintymisenä ja unenaikaisen palautumisen heikentymisenä.  Nämä kaikki saavat aikaan noidankehän.

Moninaisia oireita

Pitkittyneen stressin fyysiset oireet voivat ilmetä päänsärkynä, vatsa- ja selkäoireina, pahoinvointina, huimauksena sekä sydänoireina, miehillä myös haluttomuutena ja erektio-ongelmina.

Pitkittyneeseen stressiin saattaa liittyä alentunut vastustuskyky, joka ilmenee toistuvina ylähengitystietulehduksina. Psyykkisinä oireina puolestaan saattaa ilmetä ärtymystä, ahdistuneisuutta ja muistiongelmia.

Pitkittynyt stressitila voi lopulta aiheuttaa uupumista ja masennusta sekä itsetuhoisuutta. Pitkittynyt stressitila lisää sairastumisalttiutta yleisestikin ja äärimmilleen vietynä voi aiheuttaa jopa sydämen koronaarisuonten spasmin ja sydänkohtauksen (ns. Takotsubo-oire).

Pitkittynyt stressi vaikuttaa osaltaan myös monien kroonisten sairauksien, kuten verenpainetaudin, sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien sekä diabeteksen puhkeamiseen.

Suuret elämänmuutokset, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia, lisäävät lyhytaikaisesti sairastumis- ja kuolemanriskiä. Työstressin on todettu lisäävän sydänkuoleman riskiä yli 50 % miehillä, joilla oli jo perussairautena sepelvaltimotauti, diabetes tai aivoverenkiertohäiriö. Työstressin on todettu olevan yhtä suuri riskitekijä kuin tupakoinnin.

Lue Timo Haikaraisen vinkit stressinhallintaan liikunnan avulla sekä juttu luontoliikunnan stressiä lievittävistä vaikutuksista.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuva: Studio Juha Sorri

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö