Tippa ei tapa, mutta alkoholin terveyshaitat ovat ilmeiset

Alkoholi voi olla terveysriski suomalaiselle miehelle. Alkoholisairaudet ovat kuudenneksi yleisin kuolinsyy. Alkoholin haitat ovat vielä tätäkin laajemmat alkoholin käyttöön liittyvien tapaturmien vuoksi. Puhumattakaan sosiaalisista haitoista.

  • Alkoholi on selkeä terveysriski, jos miehellä kuluu päivittäin kolme annosta alkoholia tai seitsemän annosta kerralla viikoittain.
  • Jo pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa haitallisesti unen laatuun. Fingerporillinen ei ole unilääke.
  • Alkoholi voi viedä estot, mutta myös erektion.
  • Jos alkoholin käyttöön liittyy ongelmia, laita korkki kiinni ja käänny lääkärin puoleen avun saamiseksi.

Alkoholin pitoisuus aivoissa nousee nopeasti. Jo muutamia minuutteja ensimmäisten ryyppyjen jälkeen se on sama kuin verenkiertoon imeytyneen alkoholin määrä. Mitä suurempi on alkoholin määrä, sitä enemmän se häiritsee aivojen toimintaa. Suureen alkoholipitoisuuteen saattaa liittyä tajuttomuus ja äärimmilleen vietynä hengityksen pysähdys ja kuolema. Humaltumiseen liittyy selkeästi kohonnut tapaturmavaara. Pienikin alkoholimäärä laskee unen laatua.

Ikä lisää humalaa

Ikääntyessä alkoholin käyttöön liittyy normaaliannoksinakin lisääntyneitä haittariskejä useista syistä.  Ensinnäkin elimistön kyky metaboloida alkoholia heikkenee iän myötä. Tämä muutos liittyy normaaleihin ikääntymisestä aiheutuviin fysiologisiin muutoksiin, jotka alkavat tuntua jo neljänkymmenennen ikävuoden jälkeen.

Vanhemmiten veren alkoholipitoisuus samasta alkoholimäärästä on korkeampi verrattuna nuorempiin; pullollinen viiniä aiheuttaa keskikokoiselle kaksikymppisille noin 1,2 promillen ja 70-vuotiaalle 1,6 promillen humalatilan. Tämä johtuu kehon vesipitoisuuden laskusta sekä vanhemmiten kehon heikentyneestä kyvystä polttaa alkoholia.

Lisäksi ikääntyessä voi olla muita ikääntymisestä johtuvia muutoksia esimerkiksi näkökyvyssä, kuulossa ja refleksien nopeudessa. Alkoholi voi voimistaa näistä muutoksista aiheutuvia haittoja ja olla myötävaikuttamassa kaatumisiin ja muihin onnettomuuksiin.

Alkoholi voi lisäksi vaikuttaa haitallisesti iän myötä yleistyviin terveyshaittoihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen. Iän myötä käytössä voi olla säännöllisesti yksi tai useampikin resepti- tai vapaakauppalääke, joiden yhteisvaikutus alkoholin kanssa voi olla vaarallinen.

Aivot ja sisäelimet kovilla

Pitkittynyt alkoholinkäyttö jättää jälkensä kaikkiin elinjärjestelmiin. Aivosolut pienenevät konkreettisesti ja aivot kutistuvat, mikä vaikuttaa ns. ylempiin toimintoihin ja liikuntakykyymme. Juominen nostaa verenpainetta ja altistaa siten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille sekä aivoverenkiertohäiriöille. Alkoholi metaboloituu ja poistuu maksan kautta. Pahimmillaan juominen aiheuttaa rasvamaksan synnyn ja lopulta hengenvaarallisen maksakirroosin.

Jatkuva juominen rasittaa myös munuaisia sekä vatsaa ja suoliston limakalvoja. Seurauksena voi olla munuaisten vajaatoimintaa sekä mahalaukun tulehdus eli ns. gastriitti. Haimatulehdus voi puhjeta jopa yhden rajun humalatilan seurauksena. Haimatulehdus on aina vakava sairaus. Alkoholi lisää suolistosyövän riskiä.

Alkoholi vaikuttaa myös ravintoaineiden imeytymiseen ja voi ajan myötä aiheuttaa puutostiloja. Alkoholissa on runsaasti energiaa, joten alkoholin kulutus turruttaa normaalin nälän tunteen. Paino voi nousta, mutta elimistö ei saa tarvittavia ravintoaineita. Jo kertajuomiseen liittyy alentunut vastustuskyky seuraavan vuorokauden ajan. Heikentynyt puolustuskyky altistaa infektiotaudeille kuten esimerkiksi keuhkokuumeelle.

Jatkuva juominen heiluttaa hormonitasapainoa siten heikentäen erektiokykyä ja surkastuttaa kivekset. Samalla sperman laatu heikkenee. Ajan myötä alkoholin suurkulutuksen vuoksi miehelle voi myös kasvaa rinnat.

Miehet istuvat portailla rantasaunan edustalla
Saunaolut silloin tällöin nautittuna on ok, mutta jo kolme päivittäistä annosta tai seitsemän annosta kerralla viikossa on miehelle selkeä terveysriski.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuvat: Bjarke Strøm, Petteri Kivimäki

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö