Usein kysyttyjä kysymyksiä hyvästä syömisestä
Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg vastaa yleisimpiin hyvää syömistä koskeviin kysymyksiin.
Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg vastaa yleisimpiin hyvää syömistä koskeviin kysymyksiin.
Onko liikunta jäänyt väliin pitkäksi aikaan ja etureppu alkaa pullistua uhkaavasti? Maistuuko rasvainen ja sokeripitoinen ruoka turhankin hyvin, ja se tulee vielä usein huudeltua alas tuopilla huurteista? Jos vastasit edes osaan näistä kysymyksistä ”kyllä”, elimistössäsi jyllää todennäköisesti matala-asteinen tulehdus. Mistä tässä on kyse ja mitä sille voi tehdä?
Yleisimpiä sydän- ja verisuonitauteja ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Vaikka kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt huomattavasti 70-luvulta lähtien, ne aiheuttavat edelleen vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa.
Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihduntaan liittyviä häiriöitä, joita samalla henkilöllä on useampia yhtä aikaa. Metabolinen oireyhtymä on varsin yleinen, sillä se on yli kolmasosalla aikuisista suomalaisista miehistä.
Jo noin 300 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta eli aikuistyypin diabetesta. Lisäksi arvioidaan, että noin 150 000 sairastaa diabetesta tietämättään. Diabetes on usein alkuun oireeton, ja se kehittyy hitaasti jopa vuosien kuluessa.
Jos haluaa laihtua pysyvästi, on opittava syömään kasviksia eli hedelmiä, marjoja ja vihanneksia.
Ruokavalio-ohjeiden antajia on kylät väärällään ja dieettejä joka sormelle. Ei kannata langeta lankaan ajatellen, että joku ruokavaliotyyppi olisi Se Ainoa Oikea Ylivoimainen.
Kun ruokavalio on tärkeimpien asioiden, kuten ateriarytmin sekä riittävän kasvisten ja kalan syönnin osalta kunnossa, voi ruokavaliota lähteä halutessaan viilaamaan parempaan suuntaan.