Elämäntaparemontista apua erektiohäiriöihin

Erektion syntyminen vaatii normaalin verenkierron ja hermoston toiminnan. Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto säätelevät peniksen velttoutta ja jäykistymistä. Sympaattinen hermosto ylläpitää peniksen velttoutta, mutta eri tekijöistä johtuva seksuaalisen kiihottumisen tunne aiheuttaa aivoista käsin viestin parasympaattisen hermoston kautta penikseen.

Parasympaattisen hermoston aktivoituminen saa aikaan peniskudoksessa typpioksidin vapautumisen ja sitä seuraavan siitinvaltimoiden laajentumisen ja peniksen paisuvaiskudoksen rentoutumisen. Sekä valtimoiden että paisuvaiskudoksen tilavuus kasvaa ja veri täyttää enenevästi penistä. Tästä aiheutuva paisuvaiskudoksen sisäinen paine ylittää laskimoiden paineen ja painaa peniksessä olevat laskimot tukkoon, jolloin veren paluu peniksestä estyy. Paineen edelleen kasvaessa lähelle valtimoiden painetta syntyy erektio.

Lievistä häiriöistä ei kannata huolestua

Erektiohäiriö on määritelty kyvyttömyydeksi saavuttaa ja ylläpitää seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävä erektio. Seksuaalinen aktiivisuus on käsitteenä laajempi kuin pelkkä yhdyntä. Miehelle yhdyntä kuitenkin edustaa seksuaalisen aktiivisuuden kulminaatiopistettä ja erektiokyky määrittää keskeisesti miehen seksuaalisuutta ja miehisyyttä.

Lieviä erektiohäiriöitä ilmenee kaikilla miehillä jossakin elämän vaiheessa, eikä siitä kannata huolestua. Erektiohäiriöt yleistyvät 40 vuotta täyttäneillä miehillä, ja erektiohäiriön esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. Tutkimusten mukaan erektiohäiriöitä voi esiintyä jopa neljänneksellä 40‒45-vuotiaista miehistä, 55‒60-vuotiaista yli puolella ja 65‒70-vuotiaista ajoittain lähes kaikilla.  Suomalaisessa tutkimuksessa kohtalaisen tai vaikean erektiohäiriön esiintyvyys lisääntyi 50-vuotiaiden 12 %:sta 75-vuotiaiden 58 %:iin.

Erektiohäiriön riskitekijöitä ovat lihavuus, tupakointi, liikunnan puute ja monet krooniset sairaudet, kuten verenpainetauti, sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä masennus. Myös monet lääkkeet lisäävät erektiohäiriön riskiä.

Osalla ikääntyvistä miehistä alentunut testosteronitaso on tärkeä erektiohäiriöön myötävaikuttava tekijä. Erektiovaikeus voi olla myös luonteeltaan puhtaasti psykologinen, ja sen taustalla voi vaikuttaa muun muassa stressi, väsymys, suorituspaineet, erilaiset syyllisyyden tunteet ja parisuhteen ongelmat.

Elämäntaparemontilla apua

Toistuvista erektiovaikeuksista kärsivien on syytä kääntyä lääkärin puoleen, sillä erektiovaikeuksien taustalla voi olla hoitoa vaativa sairaus.  Koska peniksen valtimoiden läpimitta on pieni, voi verisuonten kalkkeutuminen tulla ensimmäisen kerran esille erektiohäiriönä usein ennen sepelvaltimotaudin ilmaantumista. Sepelvaltimotautipotilaista yli puolella erektio-ongelmat edeltävät sydänoireita. Erektiohäiriöllä ja sepelvaltiotaudilla on samat riskitekijät, joiden yhteinen nimittäjä on valtimon sisäkerroksen, ns. endoteelin toimintahäiriö.

Lihavuuden ja tupakoinnin on osoitettu johtavan erektiolle välttämättömän typpioksidin määrän vähenemiseen, endoteelisolukon vaurioon ja edelleen verisuonivaurioon. Säännöllinen liikunta puolestaan lisää typpioksidin määrää erityisesti iäkkäillä miehillä. Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi lääkärin tekemissä tutkimuksissa poissuljetaan myös muut erektiohäiriöitä aiheuttavat ruumiilliset sekä psykiatriset sairaudet että psykologiset tekijät.

Erektiohäiriöiden hoitoon kuuluu tarvittava elämäntaparemontti. Lieviä erektiohäiriöitä voidaan estää erilaisilla, yleensä silikonista valmistetuilla, tukirenkailla. Myös pieni sininen pilleri muutti radikaalisti erektiohäiriöiden lääkehoitoa. Alun perin sildenafiili-nimistä lääkeainetta oltiin kehittämässä verenpainelääkkeeksi. Lääkkeen uusi käyttöaihe keksittiin sattumalta, kun selvitettiin, miksi monet kliiniseen lääketutkimukseen osallistuneet iäkkäämmät miehet olivat haluttomia palauttamaan saamiaan lääkkeitä. Nyt tähän samaan lääkeaineryhmään (fosfodiesteraasi 5:n estäjät) on tullut useita lääkevaihtoehtoja, jotka eroavat vaikutusnopeutensa sekä -aikansa puolesta. Nämä lääkkeet tehoavat yli 70 %:lla erektiohäiriöpotilaista.

Käytössä on myös erektiogeeli sekä virtsaputkeen asetettavaa lääkettä. Vaikeampien erektiohäiriön hoitoon on käytössä penikseen pistettävä lääke, josta saadaan apu vaikeammissakin erektiohäiriöissä noin 90 %:lla potilaista. Kun suun kautta otettavat lääkkeet edellyttävät seksuaalisen kiihottumisen vaikuttaakseen, pistoshoidot auttavat, vaikka mies olisi veroilmoitusta tekemässä.

Useimpien ikääntyvien miesten libido paranee testosteronihoidolla, mutta erektiokyky vain pienellä osalla. Niissä tapauksissa, joissa erektiohäiriö liittyy alentuneeseen testosteronitasoon, pelkkä testosteronihoito tehoaa myös erektiohäiriöön. Testosteronin on todettu parantavan peniksen paisuvaiskudoksen verenkiertoa sekä säätelevän erektion kannalta tärkeitä paisuvaiskudoksen entsyymiaktiivisuuksia. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa mikään lääkehoito ei tuota tulosta, on mahdollista saada apu kirurgisessa operaatiossa asetettavasta proteesista. Luontaistuotteiden ei ole tutkimuksissa todettu auttavan erektiohäiriöiden hoidossa ja toisaalta pitää aina muistaa, ettei luontaistuotteiden koostumusta tai aineiden pitoisuuksia valvota kuten lääkkeiden.

Lue Jarmo Karpakan kirjoitus aikuisen miehen seksuaalisuudesta.