Sepelvaltimotaudissa sydämen sepelvaltimoiden seinämät kalkkeutuvat ja verenkierto sydämeen heikkenee. Sepelvaltimotaudin oireena voi olla esimerkiksi rasituksessa esiintyvä rintakipu (angina pectoris). Kipu tuntuu yleensä keskellä rintaa laaja-alaisena ja ahdistavana tai puristavana. Yleensä kipu helpottuu levossa ja nitrolääkkeellä muutamassa minuutissa. Joskus oireena voi olla pelkkä hengenahdistus rasituksessa ja huonovointisuus. Joskus taas sepelvaltimotauti ei ilmoittele itsestään etukäteen rasituskipuna, vaan sen ensimmäinen oire voi olla sydäninfarkti.
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat esimerkiksi perinnölliset tekijät, ravinnon rasvan määrä ja laatu, veren korkea kolesterolipitoisuus (erityisesti LDL-kolesterolin osuus), kohonnut verenpaine sekä tupakointi. Ikääntymisen myötä riski sairastua kasvaa. Lisäksi miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin naisilla.
Miten ehkäistä ja hoitaa?

Sydän- ja verisuonitautien puhkeamista voidaan tehokkaasti ehkäistä vaikuttamalla riskitekijöihin, erityisesti tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja kohonneeseen kolesteroliarvoon. Liikunta on tehokas apu, sillä säännöllinen liikunta kasvattaa terveydelle edullisen HDL-kolesterolin määrää ja laskee haitallisten triglyseridien määrää. Liikunta laskee kohonnutta verenpainetta ja vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen vaaraa. Diabeteksen ehkäisy ja hoito liikunnalla, painonhallinnalla ja terveellisellä ruokavaliolla ehkäisee samalla sydän- ja verisuonitauteja.
”Diabeteksen ehkäisy ja hoito liikunnalla, painonhallinnalla ja terveellisellä ruokavaliolla ehkäisee samalla sydän- ja verisuonitauteja.”
Kun sairaus, esimerkiksi sepelvaltimotauti, on todettu, hoitotoimet ovat entistä tärkeämmät, sillä taudilla on taipumus edetä. Ruokavaliossa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiamääriin ja rasvojen laatuun. Säännöllisellä kuntoliikunnalla on mahdollista vähentää kohtausten uusiutumista ja tautiin liittyviä oireita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on laskuri, jolla voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana. Laskuri on osoitteessa https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri.
Teksti: Terhi Kannisto / Luminar Solar
Kuvat: Studio Juha Sorri
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sydänliitto