Huolehtimalla hampaistasi huolehdit myös sydämestäsi

Suun terveydellä on selkeä yhteys muuhun terveyteen. Tästä syystä suu- ja hammashygienista on syytä pitää huolta niin omilla päivittäisillä toimilla kuin ammattilaisten suorittamilla säännöllisillä hammastarkastuksilla ja -puhdistuksilla. Terveet elintavat auttavat myös suun terveyden ylläpidossa.

Suun terveyden muistilista:

  • Lopeta tupakointi ja nuuskaaminen.
  • Harjaa hampaat kahdesti päivässä fluoripitoisella hammastahnalla sekä hoida hammasvälit kerran päivässä silikonisella harjatikulla tai hammaslangalla. Suosi sähköhammasharjaa ja muista vaihtaa harjaosa pari-kolme kertaa vuodessa.
  • Vältä turhat happohyökkäykset syömällä säännöllisesti. Jos nälkä tästä huolimatta yllättää, ovat pähkinät hampaidenkin kannalta hyvä ja turvallinen vaihtoehto
  • Vältä sokerisia ja happamia juomia. Vesi on hyvä vaihtoehto.
  • Ksylitolipurkalla puolitat happohyökkäyksen keston.
  • Käy suuhygienistillä kerran vuodessa perusteellisessa hampaiden puhdistuksessa.
  • Käy hammaslääkärin hammastarkastuksessa vähintään kahden vuoden välein, vaikka kariesta ei olisikaan todettu.

Suun bakteereilla ja kroonisilla tulehduksilla tiedetään olevan yhteys sydänsairauksiin. Suun bakteerikannan häiriöillä voi olla yhteys suoliston mikrobiomin epätasapainoon ja matala-asteiseen tulehdukseen. Matala-asteinen tulehdus on yhdistetty moniin sairauksiin. On jo pitkään tiedetty, että juurikärjentulehdus ja hampaan kiinnityskudostulehdus eli parodontiitti altistavat sydän- ja verisuonisairauksille aikuisiässä.

Karies on infektiosairaus, joka aiheuttaa hampaan kovakudokseen vaurioita. Erityisesti sokeri ja happamat elintarvikkeet reikiinnyttävät hampaita. Jokainen suupala aiheuttaa hampaan kiilteelle puolen tunnin happohyökkäyksen. Siksi turhaa napostelua tulisi välttää ja päivän ruokarytmin tulisi koostua kolmesta pääateriasta ja kahdesta välipalasta.

Hampaiden harjaus kunniaan!

Monet miehet harjaavat hampaitaan tosi laiskasti; vain reilu puolet aikuisista miehistä ilmoittaa harjaavansa hampaansa vähintään kahdesti päivässä. Hampaat tulisi harjata aamuin ja illoin, mutta on myös näyttöä siitä, että hampaiden harjaaminen keskellä päivää kolmannen kerran suojaa sydäntä. Harjaamisen ohella tavaksi tulisi ottaa myös hammasvälien puhdistaminen kerran päivässä esimerkiksi silikonisella harjatikulla.

Tupakointi ja nuuskan käyttö edistävät hampaiden kiinnityskudossairautta eli parodontiittia. Hoitamattomassa parodontiitissa hampaiden kiinnitys heikkenee ja hampaat saattavat irrota. Tupakointi värjää hampaat eikä kiilteen läpi olevia tummentumia juurikaan saada poistettua. Tupakointiin liittyy myös ns. karvakieli ja pahanhajuinen hengitys. Nuuskan käyttö aiheuttaa paikallista ienärsytystä ja ienten vetäytymistä, joidenka vuoksi hampaat ovat herkempiä reikiintymään.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuva: Studio Juha Sorri

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö