Hyvät ihmissuhteet ovat sosiaalista pääomaa

Me ihmiset tarvitsemme toisiamme ‒ kaikissa elämäntilanteissa. Hyvä parisuhde ja toimivat ihmissuhteet edistävät niin henkistä kuin somaattista terveyttä. Suhteita lähimmäisiin kannattaakin tietoisesti vaalia, koska ne ovat yksi hyvinvoinnin kulmakivistä.

  • Vaali ja tee työtä parisuhteesi eteen, puhu ja osoita hellyyttä ‒ saat sen tuplasti takaisin.
  • Pidä yhteyttä lapsiisi, lähisukuusi ja ystäviisi.
  • Rohkaistu ja opettele juttelemaan ventovieraidenkin kanssa.
  • Hankkiudu harrastuksiin sekä yhdistys- ja kerhotoimintaan.
  • Hanki tarvittaessa lemmikkieläin, siitä saattaa olla apua.

Viidenkympin ja nykyisin myös osin kuudenkympin villitys ilmiönä on kaupunkilegenda. Ilmiöllä pyritään selittämään ja yksinkertaistamaan monimutkaisia elämäntilanteita. Keski-iässä moni mies kokee erilaiset ja eriasteiset elämänmuutokset haasteellisena: lapset ovat lähteneet pesästään, työuralla on usein saavutettu keskeiset tavoitteet, parisuhteessa on saattanut tapahtua etääntymistä ja oma kehonkuva ei enää vastaa nuoruuden ihannetta.

Sitten voi sattua jotain, joka tuntuu vievän pohjan kaikelta, olo saattaa tuntua tyhjältä ja mies voi muuttua levottomaksi. Avioeronkin mahdollisuus voi tulla pohdintaan puolin tai toisin, ellei asioista pysty keskustelemaan kahdestaan tai ammattilaisten avustuksella. Avioero on aina kriisi ja stressi, joka voi altistaa akuutisti hoitoa vaativaan masennukseen.

Parisuhde suojaa

Miehelle kaikkein tärkeintä on tyydyttävä parisuhde. Avio- tai avoliitto suojaavat monilta sairauksilta. Vaikutus ulottuu pitkäaikaisista ja ohimenevistä sairauksista ja alentuneesta toimintakyvystä kohonneeseen kuolleisuuteen.

Eronneilla on enemmän sepelvaltimotautia ja leskillä puolestaan aivoverenkiertohäiriöitä. Yksinelävien sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on noin 40 % suurempi kuin avioliitossa elävien. Avioliitossa elävän 50-vuotiaan suomalaismiehen elinajan odote on jopa 5‒7 vuotta pidempi kuin samanikäisen yksinäisen lesken, eronneen tai naimattoman miehen.

Suomenruotsalaiset elävät 2‒3 vuotta suomenkielisiä pidempään sekä keskimäärin terveempinä. Yhtenä syynä on esitetty ruotsinkielisen vähemmistön yhteisöllisyyttä, kanssakäymistä sekä osallistumista harrastuksiin.

Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen

Yksinäisyyden merkityksestä terveydelle on tullut yhä enemmän tieteellistä tutkimustietoa. Yksinäisyyden on todettu lisäävän aiemmin terveiden miesten sydän- ja aivoinfarktiriskiä. Yksinäisyys lisää kuolleisuutta lähes yhtä paljon kuin tupakointi ja enemmän kuin lihavuus tai huono fyysinen kunto.

Lemmikistä on seuraa ja se pitää myös omistajansa aktiivisena.

Yksinäisyydellä on selkeä vaikutus hyvinvointiin. Sen on todettu aiheuttavan stressin kaltaisia oireita, levottomuutta ja masennusta. Tutkijoiden mukaan yksinäisyys voi laukaista kehossamme tulehdustilan, joka heikentää puolustuskykyämme. Näihin liittyviä muutoksia on voitu todeta jopa solutasolla.

Yksinäisen tulisi pyrkiä katkaisemaan yksinäisyyden noidankehä. Ihmissuhteiden laatu on määrää tärkeämpi. Meillä kaikilla on tarve keskustella luottamuksella ja pohtia jonkun kanssa ikäviäkin asioita ja saada palautetta.

Terveessä ja yksilöä tukevassa työyhteisössä on työkulttuuri, joka rakentaa yhteisöllisyyttä, rohkaisee yhteistyöhön ja kommunikointiin. Työuran jälkeen vapaaehtoistyö sekä aktiivinen jäsenyys erilaisissa yhteisöissä luo edellytyksiä hyvälle ja mielekkäälle elämälle, millä on positiivinen vaikutus niin henkiselle kuin somaattiselle terveydelle.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuvat: Jiri Halttunen, Petteri Kivimäki

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö