Innostu maanläheisestä kuntotestauksesta kesällä

Konkreettiset tulokset kiistatta motivoivat liikkujaa todella paljon. Toisaalta liian moni kuntoilija ei seuraa edistymistään. Silloin mielessä pyörivät lähinnä epäuskoiset ajatukset: ”Vähän tuntuu kuin olisi jotain tapahtunut… Mutta ehkä vain kuvittelen? Eihän tässä ajassa voi vielä kehittyä.”

Onneksi arvuuttelulle voi laittaa stopin. Kunnon kohenemista voi seurata näppärästi kotiolosuhteissa, ilman varsinaiselle kuntotestausasemalle menemistä.

Kestävyys: Vauhti nousee ja sykkeet muuttuvat

Kestävyyden kehittymisen voi todeta näppärästi ja maanläheisesti kahdella päätavalla. Välineiksi tarvitset ensimmäisessä tapauksessa vain kellon ja toisessa tapauksessa kellon ja sykemittarin.

Tapa yksi: Vakiolenkkiin käytetyn ajan mittaaminen. Tässä konstissa tarvitset vain kellon. Sitten sinulla on kaksi mahdollisuutta. Voit joko vakioida tietyn lenkkireitin ja katsoa, kuinka kauan sen taittamiseen kuluu. Toinen vaihtoehto on vakioida lenkkiaika ja pyrkiä taittamaan siinä kerta kerralta pidempi matka.

Jos ja kun kehityt näissä muuttujissa, se on varma merkki siitä, että hapenottokykysi kehittyy. Hapenottokyky on kestävyyskunnon tärkein mittari.

Tapa kaksi: Ensimmäinen tapa vaatii todella reipasta tahtia ja pyrkimistä koko ajan nopeampaan suoritukseen. Kakkostavassa tarkkailet sykettäsi samalla vauhdilla tekemässäsi lenkissä. Jos pystyt taivaltamaan samaa vauhtia matalammalla sykkeellä tai toisaalta kovempaa vauhtia samalla sykkeellä, se on taattu merkki siitä, että kestävyyskuntosi paranee.

Normaaleihin harjoituksiin on helppo sisällyttää erilaista kevyttä ja maanläheistä seurantaa. Kun huomaat kehityksen, keksit itsellesi aina uusia hyviä syitä jatkaa liikkumista.

Lihaskunto: Harjoituspainot ja toistomäärä nousevat

Mies istuu ja kirjoittaa ruutuvihkoon.
Muista ottaa jotain säännöllistä, systemaattista ja numeroihin perustuvaa seurantaa mukaan. Sen motivoiva teho on valtava.

Lihaskuntoa on mielekästä treenata harjoitusohjelmalla, jossa pyrit tekemään tiettyjä liikkeitä tietyn, samankaltaisen toistomäärän. Alussa on hyvä pyrkiä 8–12 toistoon. Selkeän merkin kehittymisestä saat seuraamalla harjoituspainojesi kehittymistä samalla toistoalueella.

Toinen näppärä tapa on tehdä kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa maksimitoistojen testi valitsemallasi harjoitusliikkeellä. Esimerkiksi etunojapunnerrus on tähän näppärä liike. Vakioi liikerata tarkasti samanlaiseksi. Esimerkiksi punnerruksessa rintakehä koskettaa maata. Jos et pysty tähän liikeradan suhteen, laita vaikka paksu kirja rintakehän alapuolelle. Muista pitää kirjaa tuloksistasi.

Kun teet säännöllistä harjoittelua, huomaat pian, että kuntosi suorastaan laukkaa eteenpäin.

Hyviä harjoituksia!

Teksti: Timo Haikarainen
Kuvat: Studio Juha Sorri

Kirjoittaja: Timo Haikarainen

Timo on Olipa kerran mies -sivuston kuntokoutsi. Koulutukseltaan tämä liikunnan monitaituri on liikuntabiologi. Hän työskentelee personal trainerina, urheiluvalmentajana sekä kouluttajana ja asiantuntijana erilaisissa liikuntaprojekteissa. Timo tuntee suomalaisen miehen maailman ja tietää, mistä puhuu, sillä parikymppisenä hän itse lihoi 25 kiloa lopahtaneen urheiluharrastuksen, repsahtaneen syömisen ja opiskelustressin vuoksi. Timo pitää omaa myös blogiaan osoitteessa th-valmennus.blogspot.fi

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö