Punnerruskunto ennustaa sydänterveyttä?
Yksinkertainen lihaskuntotesti näyttää ennustavan sydäntautitapausten määrää. Mutta kuinka suuri määrä etunojapunnerruksia tuo suojaa sydänsairauksia vastaan?
Sydän- ja verisuonitaudit
Liikunta on verenpaineelle kuin lääke – kirjaimellisesti
Kohonnut verenpaine on tosi kenkku kaveri. Se rasittaa pumppuasi, altistaa aivosi infarktille ja muille verenkiertohäiriöille ja saattaa myös silmäsi suureen vaaraan. Siksi tälle pahikselle kannattaa todella tehdä jotain!
Poista passiivisuutta arjestasi ja paranna terveyttä! Yllättävän pieni määrä liikettä tuo hyötyjä!
50-luvulla Lontoon bussikuskeja ja bussien rahastajia tutkittaessa huomattiin todella mielenkiintoinen asia: Runsaasti seisovilla ja bussissa liikkuvilla rahastajilla esiintyi huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin istuvilla kuljettajilla. Myöhemmin tutkijat ovat havainneet, että yllättävän pienet muutokset aktiivisuudessa suojaavat terveysriskeiltä.
Liikunta bodaa sydänlihasta
Sydän on väsymätön lihas. Se supistuu päivittäin noin 80 000 kertaa. Iän karttuessa ja erityisesti heikompien elintapojen paineessa sydän saattaa kuitenkin väsyä. Liikunta on luonnollista lääkettä, joka vahvistaa sydäntä ja kampittaa monia sydänsairauksien suurimpia riskitekijöitä.
Ikä, perimä ja elintavat altistavat sydänsairauksille
Vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 80 % työikäisillä miehillä viimeisen 40‒50 vuoden aikana, on sepelvaltimotauti edelleen yleisin kuolemaan johtava sairaus. Positiivinen kehitys johtuu parantuneista elintavoista ja kehittyneestä lääkehoidosta.
Koronaeristys vähensi fyysistä aktiivisuutta, mutta onneksi voit kääntää tilanteen!
Suomi oli useita kuukausia poikkeustilassa, ja tutkimusten mukaan eristystoimenpiteet vähensivät fyysistä aktiivisuutta. Tämä on saattanut näkyä kunnossa ja terveydessä hämmästyttävän nopeasti. Onneksi tilanteen voi kääntää paremmaksi yksinkertaisin konstein!
Elintavat vaikuttavat riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin
Yleisimpiä sydän- ja verisuonitauteja ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Vaikka kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt huomattavasti 70-luvulta lähtien, ne aiheuttavat edelleen vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa.
