Metabolinen oireyhtymä on terveysriskien kasauma

Metaboliseen oireyhtymään liittyvät häiriöt:

• vyötärönympärys miehillä yli 94 cm
• veren rasva- eli triglyseridipitoisuus koholla, yli 1,7 mmol/litra
• veren HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin määrä on pienentynyt, alle 1,0 mmol/litra
• verenpaine on koholla, 130/85 tai enemmän
• yön paaston jälkeen otettu verensokeri on ylärajoilla tai kohonnut, fS glukoosi yli 5,7 mmol/litra.

Metabolinen oireyhtymä on kyseessä, jos näistä häiriöistä todetaan kolme. Oireyhtymän syynä on keskivartalolihavuus sekä yleisesti myös perinnölliset tekijät.

Metaboliseen oireyhtymään liittyy selvästi kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski. Riski sairastua esimerkiksi sepelvatimotautiin tai saada sydäninfarkti tai aivohalvaus on 2–3 kertaa suurempi kuin terveillä. Lisäksi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on moninkertainen.

Miten ehkäistä ja hoitaa?

Metabolisen oireyhtymän kaikkia häiriöitä voidaan ehkäistä ja hoitaa painonpudotuksella. Häiriöt johtuvat vatsaonteloon ja maksaan kertyvästä rasvasta, joten vyötärönseudun kaventaminen on tehokas keino. Painon pudotessa rasvaa häviää enemmän juuri vatsaontelosta ja erityisesti maksasta kuin ihon alta. Jo muutaman kilon painonpudotus tuottaa positiivisia tuloksia: verensokeri laskee, verenpaine alenee, hyvän kolesterolin määrä nousee ja veren triglyseridien määrä laskee. Myös tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen edesauttavat hyviä muutoksia.

Säännöllinen liikunta auttaa normalisoimaan metabolisen oireyhtymän häiriötekijöitä, jopa ilman painonpudotusta. Parhaat tulokset saadaan kuitenkin ruokavalion muutoksilla sekä säännöllisellä, teholtaan vähintään kohtalaisella liikunnalla ja arkiaktiivisuudella. Elintapojen muutokset on tärkeä tehdä pienin askelin, jotta päästäisiin pysyviin tuloksiin.

Jos ylipainoa ei vielä ole, kannattaa huolehtia, että normaalipaino säilyy – sillä metabolisen oireyhtymän voi estää kokonaan.