Mies ja ikääntyminen

Toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavat perimä, elintavat, elinolosuhteet ja ympäristö sekä sattuma. Iän karttuessa perintötekijöiden vaikutus toimintakykyyn ja terveyteen pienenee, elinolosuhteiden ja ympäristön merkitys säilyy tai saattaa kasvaa ja elintapojen merkitys korostuu.

Normaalit ikääntymismuutokset

Ikääntyessämme elimistömmekin vanhenee. Erilaiset muutokset kuuluvat normaaliin ikääntymiseen; toisilla ennemmin, toisilla myöhemmin. Useimmat haluavat elää pitkään, mutta harva haluaa tulla vanhaksi ja raihnaiseksi.

Vaikka ikääntymismuutoksia ei voi estää, niiden kehittymistä voidaan hidastaa terveillä elintavoilla ja säännöllisellä monipuolisella liikunnalla.  Kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Vanhemmilta saadut geenit vaikuttavat paitsi ikääntymismuutoksiin myös joidenkin sairauksien sairastumisriskiin selittäen osan riskistä, mutta riskiä voi pienentää tai jopa poistaa oikeilla elintapavalinnoilla.

Terveet elintavat ja optimismi

Jarmo Karpakka haluaa Jäämereltä Itämerelle suuntautuvalla kävelytempauksellaan nostaa esille yli 50-vuotiaiden suomalaismiesten terveysongelmat sekä keinot niiden ehkäisyyn.

Iän myötä miesten sairastavuus ja sairaudet lisääntyvät. Sukupuolten välillä on eroja miesten tappioksi niin hyvinvoinnissa, terveydessä, sairastavuudessa kuin kuolleisuudessakin. Noin 40 % 55‒74-vuotiaista miehistä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi.

Tutkimuksissa on todettu, että elintapasuosituksia noudattavat elävät 6‒8 vuotta pidempään terveenä ja ilman kroonisia sairauksia 50‒75 ikävuoden välillä kuin henkilöt, joilla esiintyi kaksi tai useampia riskitekijöitä (tupakointi, liikkumattomuus ja lihavuus).

Optimistien elinaika on keskimäärin 11‒15 % pidempi kuin pessimistien. On arvioitu, että optimismi on 25-prosenttisesti geneettistä. Ympäristötekijöillä on siis merkitystä, ja optimistista asennetta on mahdollista opetella.

Perintötekijöillä on vaikutusta terveyteen, mutta keski-iän jälkeen niiden merkitys pienenee ja liikunnan, ravinnon sekä muun terveyskäyttäytymisen painoarvo kasvaa. Omilla valinnoilla on suuri merkitys terveydellemme.

Muun muassa tällaisia muutoksia meissä tapahtuu

Fyysinen kunto

Viisikymppisten myötä elämä on jo jättänyt merkkejään, jotka voivat tuntua tuki- ja liikuntaelimistön kremppoina. Emme myöskään ole yhtä notkeita kuin nuorina. Lihasvoima laskee keskimäärin prosentilla joka vuosi siitä lähtien, kun tulemme 50 vuoden ikään.

Myös motorinen kunto eli asento- ja liikehallinta, ketteryys, tasapaino sekä koordinaatio heikkenevät iän myötä. Lihasjäykkyys alkaa vaivata, minkä voi huomata ottaessaan aamulla ensimmäisiä askelia tai lähtiessään liikkeelle pitkän paikallaan olon jälkeen. Lihasmassa pienenee fyysisen aktiivisuuden vähetessä ja korvautuu rasvakudoksella, mikä saattaa näkyä vyötärön pyöristymisenä.

Hapenottokyky on tärkein kestävyyskunnon mittari, joka kuvastaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Hapenottokyky lähtee heikkenemään jo 25 vuoden iästä lähtien keskimäärin yhden prosentin vuodessa.

Aistit, iho ja hiukset

Iän myötä aistit heikkenevät. Ikänäkö alkaa vaivata jo neljänkymmenen ikävuoden paikkeilla, eikä pienten tekstien lukeminen onnistu enää ilman lukulaseja. Näkökenttään voi ilmaantua leijuvia ”hiutaleita”, joiden olemassaolon saattaa huomata kirkkaana päivänä. Ne voivat olla myös vakavampien tilojen ennakko-oireita, jos ne ilmaantuvat äkillisesti ja niihin liittyy muita dramaattisempia oireita. Kyynelrauhasten toiminta saattaa heikentyä ja tuntua eriasteisena silmien kuivumisena.

Kuulo heikkenee tasaisesti. Joka kolmannella yli 65-vuotiaista on jo arkea haittaava kuulonalenema. Ikääntymiseen liittyvä kuulonalenema on tyypillisesti todettavissa samanlaisena molemmissa korvissa, ja siihen voi liittyä sukurasitus.

Haju- ja makuaisti ovat riippuvaisia toisistaan.  Hajuaisti heikkenee iän myötä. Seitsemäänkymmeneen ikävuoteen mennessä kyky tunnistaa eri tuoksuja on enää puolet neljänkymmen vuoden iässä tunnistetuista tuoksuista. Tutut hajut voivat tuoda mieleen muistoja, ja osa hajuista voi varoittaa vaarasta.

Makuaistin heikentyminen saattaa aiheuttaa sen, että ruokaan lisätään sokeria tai suolaa ylen määrin, millä on omat haitalliset terveysvaikutuksensa.

Iho ohenee ja kuivuu ja kasvoihin ilmestyy ryppyjä. Miestyyppinen kaljuuntuminen yleistyy iän myötä ja hiukset vähintäänkin harventuvat ja harmaantuvat. Perimän vaikutuksesta joillakin hiusraja saattaa alkaa vetäytyä jo nuorena.

Muisti ja älykkyys

Ikääntymisprosessiin liittyy muistin heikentymistä. Joskus muutokset ilmaantuvat nuoremmalla iällä ja etenevät nopeammin kuin odottaisi. Silloin on syytä hakeutua tutkimuksiin. Sanojen, aikataulujen tai esineiden unohtelu voi olla normaalia ja olosuhteista, kuten esimerkiksi huolista tai huonosti nukutusta yöstä johtuvaa.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos unohtelu huolestuttaa itseä, mutta puoliso, perilliset ja sosiaalinen ympäristö eivät huomaa poikkeavaa, kyseessä tuskin on etenevä muistisairaus.

Iän myötä älykkyys syventyy viisaudeksi, joka kumpuaa kokemuksesta. Ikä voi lisätä tästä syystä kykyä kokonaisvaltaiseen asioiden hahmottamiseen ja strategiseen ajatteluun. Ikääntyminen ja kokemus lisäävät elämänhallintaa ja voivat parantaa uuden oppimismotivaatiota. Kokemuksensa myötä ikääntyvä yleensä hallitsee paremmin hankalat tilanteet ja osaa välttää turhia virheitä.

Seksuaalisuus

Ikääntymisen vaikutus seksuaalisuuteen on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat monet tekijät kuten terveydentila, elämäntilanne sekä parisuhde tai sen puuttuminen.

Ikääntyessä erektioiden voimakkuus heikentyy ja erektiovaikeuksia saattaa esiintyä enemmän kuin nuorena. Miehen kiinnostus seksiin ei vähene iän myötä, vaikka yhdyntätiheys väheneekin.

Miehillä ei keski-iässä tule varsinaisia vaihdevuosia kuten naisilla, vaikka miehillä testosteronipitoisuus laskee jonkin verran ikääntyessä. Miesten vaihdevuodet oireineen ovat todellinen ilmiö, mutta ei läheskään niin yleinen, mitä erilaisissa ikääntyville miehille suunnatuissa artikkeleissa ja mainoksissa on annettu ymmärtää.

Tyypillinen muutos ikääntymiseen liittyen on vanhenevan miehen hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu. Jopa 80 % 65 vuotta täyttäneistä miehistä kärsii siitä, ja puolella heistä on eriasteisia virtsaamisvaikeuksia.

Miehet huoltavat autojaan säännöllisesti, mutta unohtavat helposti oman huoltonsa. Naiset käyvät säännöllisesti gynekologillaan, ja gynekologeista tuleekin usein naisten omalääkäreitä. Miehiltä tämä kulttuuri puuttuu, ja miehet tyypillisesti viivyttelevät lääkärissä käyntiä oireiden ensivaiheessa.

 

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuvat: Petteri Kivimäki, Antti Harkko

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö