Muistioireiden syyt hyvä selvittää

Muistioireet yleistyvät ikääntymisen myötä. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä olisi etenevä muistisairaus. Muistioireiden syy on kuitenkin hyvä selvittää. Alzheimerin tautia, kuten muitakin muistisairauksia voidaan ehkäistä tai niiden kehittymistä ainakin hidastaa.

Kuinka minimoida Alzheimerin taudin riskejä:

  1. Seuraa ja pidä verenpaine normaalitasolla.
  2. Seuraa ja pidä kolesteroliarvot normaalitasolla.
  3. Huolehdi terveellisistä elämäntavoista ja pidä paino normaalina.
  4. Käytä aivojasi ja ole aktiivinen.
  5. Suojaa pääsi riskialttiissa lajeissa ja liikunnassa.

Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta. Alzheimerin tauti on etenevien muistioireiden ja dementian syynä 70‒80 %:ssa muistisairauksista.

Alzheimerin tautia kuten muitakin muistisairauksia voidaan ehkäistä tai ainakin niiden kehittymistä hidastaa vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin. Haasteena on se, että merkittävä osa muistisairauksista jää diagnostisoimatta. Siksi muistioireiden syy tulee selvittää.

Alzheimerin taudin riskitekijät

  • Ikä. Yleisyys ja riski kasvavat iän lisääntyessä. Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien tai suojaavien tekijöiden kanssa määräävät kliinisten oireiden synnyn.
  • Sukurasitus. Riski sairastumiseen on kasvanut, jos Alzheimerin tautia on tai on ollut lähisuvussa. Perinnölliset muodot ovat erittäin harvinaisia.
  • Valtimotautien yleiset riskitekijät. Kohonnut verenpaine, diabetes, ylipaino, korkea kolesteroli, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja tupakointi lisäävät Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskiä. Tyypin 2 diabetekseen ja keskivartalolihavuuteen liittyvä insuliiniresistenssi vaikuttaa muistisairauksiin.
  • Alkoholi. Runsas alkoholinkäyttö lisää sairastumisriskiä.
  • Pään vammat. Lajeihin (nyrkkeily, jalkapallo), joihin liittyy toistuvia lieviäkin iskuja päähän, voi liittyä aivomuutoksia, jotka muistuttavat pitkälle edetessään Alzheimerin taudissa todettavia muutoksia.
Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia myös aivoterveyteen ja muistisairauksien ehkäisyyn. Pyöräillessä, kuten muissakin kaatumisriskin sisältävissä lajeissa pää on kuitenkin hyvä suojata kypärällä päähän kohdistuvien iskujen estämiseksi.

Lue Jarmo Karpakan kirjoitus siitä, miten terveelliset elintavat edistävät aivoterveyttä sekä Timo Haikaraisen artikkeli aivojen bodaamisesta liikunnan avulla.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuvat: Jiri Halttunen

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö