Musiikki aktivoi mielen ja kehon liikkumaan ilman tahdonvoimaa
Musiikki vaikuttaa pitkälti alitajuisesti esimerkiksi mielialaan ja tunteisiin. Nämä automaattiset muutokset voivat olla todella hyvä asia erityisesti, jos aloittelet treeniä tai luot liikuntatapaa.
Tutkimukset osoittavat, että liikunta lisää treenimotivaatiota ja halua fyysiseen aktiivisuuteen ilman tätä painostavaa henkien taistoa houkuttelevan sohvan ja kalenterissa olevan treenin välillä. Musiikki aktivoi tunteisiin ja liikkeeseen liittyviä aivoalueita ja valmistaa näin liikuntaan. Mielessä tapahtuu monia motivaation kannalta hyviä asioita: musiikki herättää positiivisia mielikuvia ja kääntää itsepuhelua eli sisäistä ääntä positiiviseksi ja nostaa parhaillaan pintaan jopa niin kutsutun flow-tilan.
Musiikki vaikuttaa suoraan fyysiseen vireystilaan. Se voi kohottaa sykettä ja hengitystaajuutta ja saada kehon erittämään treeniä tehostavia hormoneita. Näin sekä keho että mieli valmistautuvat kuin itsestään treeniin ja harjoittelutapa vahvistuu.
Motivoivan ja treeniin valmistavan musiikin voi jakaa kolmeen osa-alueeseen:
- Fyysistä vireystilaa nostava ja nopeatempoinen musiikki. Tällainen musiikki sopii hyvin tilanteeseen, jossa olo tuntuu hieman laiskalta ja tarvitset vain pientä ekstra-buustia liikkeelle lähtemiseen.
- Positiivisia, sankarillisia ja vaikeuksia voittavia mielikuvia nostava rauhallisempi musiikki. Suuria tunteita tai positiivisia muistoja herättävillä kappaleilla luot itseesi uskoa ja tsemppiä. Niitä kuuntelemalla voit kampittaa voimakkaampia laiskotuksen puuskia ja paikata rakoilevaa motivaatiota (ks. esimerkki alla).
- Musiikki, jossa yhdistyvät kaksi edellistä kohtaa. Nämä kappaleet sopivat hyvin tilanteeseen, jossa tarvitset sekä vireystilan nostamista että pientä motivaatiobuustia harjoitteluun.
Esimerkki: Näin Finlandia saa Sepon lenkille
Sepolla on ollut viime aikoina vaikeuksia pitää treenitapaa yllä. Kiloja on alkanut kertyä ja vyö kiristää. Erityisesti pitkien työpäivien jälkeen hänen on ollut helppo selitellä itselleen, kuinka sohva ja olut ovat itse asiassa paljon parempi ja rentouttavampi vaihtoehto kuin reipas iltalenkki. Olo on kuitenkin raskas ja jaksaminen arjessa tuntuu vain huononevan tämän uuden ”rentoutumistavan” myötä.
Seppo miettii tilannetta. Tuntematon sotilas on hänen lempielokuvansa. Hän muistaa mielessään ulkoa loppukohtauksen, jossa sota on ohi ja Sibeliuksen Finlandia alkaa soida. Tämä kohta herättää hänessä voimakkaita fiiliksiä, jotka yhdistyvät vaikeuksien voittamiseen.
Kun sohva ja olut seuraavan kerran kutsuvat lenkin sijasta, Seppo laittaa soimaan Finlandian ja sulkee silmänsä. Fiilis itsensä voittamisesta ja hankaluuksien selättämisestä nousee pintaan: ”Sohva ja olut – hah! Ne eivät minua vie. Tämä poika lähtee lenkille!” Fiilis treeniin nousee kohisemalla ja kohta Seppo on jo sitomassa lenkkareiden nauhoja.
Teksti: Timo Haikarainen
Kuvat: Jiri Halttunen
Lähteet:
Goerlich ym. 2012. The nature of affective priming in music and speech. Journal of cognitive neuroscience. 24.1725-1741.
Loizou ym. 2015. Interactive effects of video, priming, and music on emotions and the needs underlying intrinsic motivation. Psychology of sport and exercise. 15. 611-619.
