Geenit ohjaavat fyysistä aktiivisuuttamme
Tutkimus on viime vuosina osoittanut, että passiivisuus arjessa lisää terveysriskejä. Siksi arkiaktiivisuus, ei siis varsinainen treeni perinteisessä mielessä, on löytänyt tiensä uusittuihin liikuntasuosituksiin. Kaikki liike lasketaan.
Käyttäytymisemme on aina geeniemme sekä ympäristötekijöiden summa. Näin on myös arkiaktiivisuuden kanssa. Tutkijat selvittivät hiljattain geenien vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen seuraamalla 800 kaksosta viikon ajan. Kaksoset pitivät yllään aktiivisuusmittaria ja myös raportoivat itse fyysisen aktiivisuutensa.
Huolellisen analyysin perusteella tutkijat havaitsivat, että mitatun fyysisen aktiivisuuden eroista 56 prosenttia selittävät geenit. Itse raportoidusta fyysisestä aktiivisuudesta geenit selittivät vain 26 prosenttia, mutta itse raportoidussa aktiivisuudessa virhelähteitä ovat esimerkiksi muisti ja ihmisen sisäänrakennettu halu antaa itsestään kyselyissä todellista mairittelevampi kuva.
Ovatko geenit kohtalosi?
Yli puolet passiivisuudesta selittyy geeneillä. Jos koet omaavasi passiivisuusgeenit, onko aika lyödä hanskat tiskiin ja tyytyä kohtaloonsa? Ei toki. Huolimatta siitä, miten voimakkaasti sohva tai penkki vetää luontaisesti puoleensa päivän aikana, kannattaa ajatella asia niin, että ”toinen puoli kolikosta” on omassa hallinnassa.
Tässä aluksi muutamia motivoivia energiankulutusmuutoksia, joita voit yksinkertaisilla toimilla saada aikaan. Kun teet niitä, voit vaikuttaa positiivisesti painonhallintaan, verensokerin säätelyyn ja muihin terveystekijöihin:
Istuminen ilman liikettä: Kulutus noin 80 kcal tunnissa
Seisominen hieman liikuskellen: Kulutus noin 148 kcal tunnissa
Kävely kohtuu rauhallisesti: Kulutus noin 230 kcal tunnissa
Jos esimerkiksi neljä passiivista tuntia arjessasi korvaantuu neljällä aktiivisemmalla tunnilla seisten, kulutat fyysisellä aktiivisuudella noin 300 kcal enemmän! Se vastaa tunnin reippaampaa kävelyä tai puolen tunnin tiukkaa treeniä!
Pieniä tekoja arkeen
Jos arvioit itsesi passiiviseksi tai käytät aktiivisuusmittaria, joka osoittaa passiivisuuden, tee seuraavaksi kevyt suunnitelma siitä, miten voisit vähentää esimerkiksi passiivisen istumisen osuutta päivässäsi. Voisitko seistä osan työpäivästä tai ollessasi koneella tai selatessasi älypuhelinta? Voisitko vaikkapa parkkeerata autosi kauemmas työpaikasta tai ostospaikasta? Luovalla ajattelulla mahdollisuuksia löytyy valtavasti!
Tsemppiä aktiiviseen arkeen!
Schutte ym. 2020. Heritability of objectively assessed and self-reported sedentary behavior. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 30(5).
