Oletko sohvaperuna vai sähköjänis? Puolet on kiinni geeneistä!

Kuluuko suurin osa päivästäsi istuen, vai onko sinun vaikea pysyä paikallasi? Usein passiivisempia ihmisiä syytetään laiskuudesta, mutta kyse ei ole pelkästään opituista tavoista. Paras puoli on kuitenkin se, että olivatpa aktiivisuusgeenisi millaiset tahansa, voit myös itse vaikuttaa asiaan tehokkaasti.

Geenit ohjaavat fyysistä aktiivisuuttamme

Tutkimus on viime vuosina osoittanut, että passiivisuus arjessa lisää terveysriskejä. Siksi arkiaktiivisuus, ei siis varsinainen treeni perinteisessä mielessä, on löytänyt tiensä uusittuihin liikuntasuosituksiin. Kaikki liike lasketaan.

Käyttäytymisemme on aina geeniemme sekä ympäristötekijöiden summa. Näin on myös arkiaktiivisuuden kanssa. Tutkijat selvittivät hiljattain geenien vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen seuraamalla 800 kaksosta viikon ajan. Kaksoset pitivät yllään aktiivisuusmittaria ja myös raportoivat itse fyysisen aktiivisuutensa.

Huolellisen analyysin perusteella tutkijat havaitsivat, että mitatun fyysisen aktiivisuuden eroista 56 prosenttia selittävät geenit. Itse raportoidusta fyysisestä aktiivisuudesta geenit selittivät vain 26 prosenttia, mutta itse raportoidussa aktiivisuudessa virhelähteitä ovat esimerkiksi muisti ja ihmisen sisäänrakennettu halu antaa itsestään kyselyissä todellista mairittelevampi kuva.

Mies latoo puita syliin halkopinolla
Arkiaktiivisuutta voi lisätä helpoilla toimilla. Kaikki liike on hyödyksi terveydelle. Myös energiaa kuluu, ja se auttaa pysymään hoikkana. Kuva: Jiri Halttunen.

Ovatko geenit kohtalosi?

Yli puolet passiivisuudesta selittyy geeneillä. Jos koet omaavasi passiivisuusgeenit, onko aika lyödä hanskat tiskiin ja tyytyä kohtaloonsa? Ei toki. Huolimatta siitä, miten voimakkaasti sohva tai penkki vetää luontaisesti puoleensa päivän aikana, kannattaa ajatella asia niin, että ”toinen puoli kolikosta” on omassa hallinnassa.

Tässä aluksi muutamia motivoivia energiankulutusmuutoksia, joita voit yksinkertaisilla toimilla saada aikaan. Kun teet niitä, voit vaikuttaa positiivisesti painonhallintaan, verensokerin säätelyyn ja muihin terveystekijöihin:

Istuminen ilman liikettä: Kulutus noin 80 kcal tunnissa

Seisominen hieman liikuskellen: Kulutus noin 148 kcal tunnissa

Kävely kohtuu rauhallisesti: Kulutus noin 230 kcal tunnissa

Jos esimerkiksi neljä passiivista tuntia arjessasi korvaantuu neljällä aktiivisemmalla tunnilla seisten, kulutat fyysisellä aktiivisuudella noin 300 kcal enemmän! Se vastaa tunnin reippaampaa kävelyä tai puolen tunnin tiukkaa treeniä!

Pieniä tekoja arkeen

Jos arvioit itsesi passiiviseksi tai käytät aktiivisuusmittaria, joka osoittaa passiivisuuden, tee seuraavaksi kevyt suunnitelma siitä, miten voisit vähentää esimerkiksi passiivisen istumisen osuutta päivässäsi. Voisitko seistä osan työpäivästä tai ollessasi koneella tai selatessasi älypuhelinta? Voisitko vaikkapa parkkeerata autosi kauemmas työpaikasta tai ostospaikasta? Luovalla ajattelulla mahdollisuuksia löytyy valtavasti!

Tsemppiä aktiiviseen arkeen!

Mies poimii omenoita puusta
Jos esimerkiksi neljä passiivista tuntia arjessasi korvaantuu neljällä aktiivisemmalla tunnilla seisten, kulutat fyysisellä aktiivisuudella noin 300 kcal enemmän! Se vastaa tunnin reippaampaa kävelyä tai puolen tunnin tiukkaa treeniä! Kuva: Jiri Halttunen.

Schutte ym. 2020. Heritability of objectively assessed and self-reported sedentary behavior. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 30(5).

Kirjoittaja: Timo Haikarainen

Timo on SuomiMiehen kuntokoutsi. Koulutukseltaan tämä liikunnan monitaituri on liikuntabiologi. Hän työskentelee personal trainerina, urheiluvalmentajana sekä kouluttajana ja asiantuntijana erilaisissa liikuntaprojekteissa. Timo tuntee SuomiMiehen maailman ja tietää, mistä puhuu, sillä parikymppisenä hän itse lihoi 25 kiloa lopahtaneen urheiluharrastuksen, repsahtaneen syömisen ja opiskelustressin vuoksi. Timo pitää omaa myös blogiaan osoitteessa http://th-valmennus.blogspot.fi

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö