Päiväväsymys voi olla merkki uniapneasta

Niin sanotussa obstruktiivisessa uniapneassa rakenteellisesti ahtaita ylähengitysteitä tukevat laajentajalihakset rentoutuvat liikaa unen aikana ja siten aiheuttavat toistuvaa ylähengitysteiden ahtautumista.

Kuorsaamisessa on kyse ilmavirran värähtelystä pehmeässä suulaessa. Kuorsaaminen ei ole sama kuin uniapnea eli unenaikaiset hengityskatkokset. Kuorsaaminen ei siis ole sairaus, jota välttämättä pitäisi hoitaa, mutta uniapnea on.

On arvioitu, että lähes viidennes työikäisistä miehistä sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Lihavuus on merkittävin uniapnean riskitekijä. Monelle on yllätys, että kolmannes uniapneapotilaista on normaalipainoisia. Hoitamattomana uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden sekä liikenneonnettomuuksien riskiä. 80–90 % uniapneapotilaista ei tiedä sairastavansa sitä. Jos kuorsaaminen on säännöllistä, kannattaa sulkea pois uniapnean mahdollisuus.

Uniapnean merkittävin oire on päiväväsymys. Väsymys on voinut kestää pitkään, ja siihen on saattanut jopa tottua. Muita yleisiä oireita ovat mielialahäiriöt sekä muisti- ja keskittymisvaikeudet. Yöuni voi olla levotonta ja katkonaista. Osalla esiintyy myös yöhikoilua sekä lisääntynyttä yönaikaista virtsaamistarvetta. Tyypillistä uniapneasta kärsivälle on kuorsaus, mutta kuorsauksen puuttuminen ei poissulje uniapneaa. Tavallista on, että yölliset hengityskatkokset huomaa puoliso.

Uniapneaan on saatavilla apua

Uniapnea kannattaa ottaa vakavasti, sillä se rikkoo unen ja lisää sydän- ja verisuonisairauksia. Kuorsaamiseen voi vaikuttaa painonhallinnalla ja terveellisten elintapojen kautta.

Ylipaino, tupakointi ja alkoholinkäyttö pahentavat kuorsaamista. Selinmakuun välttäminen voi auttaa ja tennispallon ompelu pyjaman selkämykseen auttaa oikean nukkumisasennon ylläpidossa.

Suuhun asetettavista kuorsauskiskoista saattaa olla apua, ja viime kädessä voi teettää omilla mitoilla olevat apneakiskot. Ja jos nämäkään ei auta, voidaan turvautua ylipainehengityshoitoon ns. CPAP-laitteeseen.