Passiivinen elämäntapa ja ylipaino lisäävät diabetesriskiä

Tyypin 2 diabetes on yksi nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa ja maailmalla. Diabetesta sairastaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista, ja miehet ovat yliedustettuina diabetekseen sairastuneissa. Passiivinen elämäntapa ja ylipaino ovat diabeteksen yleistymisen taustalla.

Kuinka minimoida kakkostyypin diabeteksen riskejä:

1. Pidä paino normaalina.

2. Liiku säännöllisesti.

3. Syö terveellisesti.

Tyypin 2 diabetes (sokeritauti) on nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa ja maailmalla. Tyypin 2 diabetes tunnettiin aikaisemmin aikuisiän diabeteksena. Valitettavasti niin nuorten kuin työikäistenkin ylipaino-ongelmat ja passiivinen elämäntapa ovat yleistyneet länsimaisen elämäntavan myötä ja diabetekseen sairastuneiden määrä on kasvanut samalla suorassa suhteessa. Näin myös kakkostyypin diabetes kattaa lähes koko ikäkirjon lapsuudesta ikääntyneisiin.

Tyypin 2 diabetesta ei tule sotkea insuliinipuutosdiabetekseen eli tyypin 1 diabetekseen. Toisaalta diabetes on nykykäsityksen mukaan monimuotoinen joukko aineenvaihduntasairauksia, eikä kyse ole siis enää diabeteksen jaosta kahteen eri pääluokkaan. Tyypin 2 diabeteksessa kohonnut verensokeri johtuu insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta.

Kaukosäädin
Passiivinen elämäntapa ja vähäinen liikunta on yksi merkittävimmistä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä.

Jo yli puolen miljoonan suomalaisen sairaus

Diabetesta sairastaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista, eikä kasvulle näy tällä hetkellä loppua. Miehet ovat yliedustettuina diabetekseen sairastuneissa. Huonossa tasapainossa olevaan diabetekseen liittyy paljon eri elinten komplikaatioita. Diabeteksen komplikaatioiden hoito viekin merkittävän osan kaikista terveysmenoista.

Diabeteksen vaarallisin piirre on erityisesti alkuvaiheessa sen oireettomuus; valtaosalle diabetes tulee täytenä yllätyksenä, kun se todetaan esimerkiksi muun tarkastuksen yhteydessä. Itse oireet kehittyvät hitaasti, joten elimistö voi sopeutua niihin. On arvioitu, että oireettomuus aiheuttaa sen, että diagnoosi viivästyy keskimäärin viisi vuotta.

Tyypin 2 diabetekseen liittyy kohonnut verensokeri. Oireettomilla diagnoosi perustuukin toistuvasti mitattuihin kohonneisiin verensokeriarvoihin. Oireisilla on tyypilliset diabeteksen oireet: janottaa, kusettaa, väsyttää. Diabeteksen oireisiin voi myös liittyä selittämätön laihtuminen. Tyypin 2 diabeteksen hoito vaatii perusteellisen elämäntaparemontin ja tarvittaessa lääkehoidon.

Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät

  • Ylipaino ja liikalihavuus. Suurin osa sairastuneista on ylipainoisia, ja ylipaino onkin tyypin 2 tärkein riskitekijä. Rasvan kertyminen erityisesti vatsaonteloon (omenatyyppinen lihavuus) kasvattaa riskiä.
  • Geenit. On tunnistettu useita geenejä, joihin liittyy diabetesriski. Kuitenkin elintavoilla on paljon suurempi merkitys taudin kehittymiselle kuin itse geeneillä. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes.
  • Vähäinen fyysinen aktiivisuus. Säännöllinen liikunta paitsi ehkäisee tyypin 2 diabetesta myös hoitaa sitä hyvin parantamalla elimistön sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaa.
  • Korkea verenpaine. Korkeasta verenpaineesta kärsivät sairastuvat tyypin 2 diabetekseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, joilla verenpaine on normaali, ja samoin tyypin 2 diabetesta sairastavien riski sairastua kohonneeseen verenpaineeseen on kolme kertaa suurempi kuin ei-diabeetikoilla. Yhteinen nimittäjä taustalla on metabolinen oireyhtymä.
  • Uniapnea. Joka toisella tyypin 2 diabeetikolla on uniapnea, ja noin 40 %:lla uniapneaa sairastavista on tyypin 2 diabetes.
  • Lääkkeet. Jotkut lääkkeet voivat lisätä insuliiniresistenssiä tai vähentää insuliinin eritystä. Molemmat aiheuttavat kohonneita verensokeritasoja. Esimerkiksi astmaan käytettävät kortikosteroidit, eräät verenpainetautiin käytettävät nesteenpoistolääkkeet ja betasalpaajat, jotkut uudemmat antipsykootit sekä eturauhasyövän hoitoon käytettävät hormonihoidot.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuvat: Jiri Halttunen

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö