Aktiivisilla aivot toimivat paremmin
Tutkijat ovat selvittäneet, että fyysisesti aktiivisilla ja korkeamman hapenottokyvyn omaavilla senioreilla kognitiivinen suorituskyky on parempi. Samoin iän tuoma heikkeneminen hidastuu. Hapenottokyky on kestävyyskunnon tärkein mittari ja erityisesti kestävyystreeni näyttää lisäävän aivojen verenkiertoa sekä harmaan ja valkoisen aineksen määrää aivoissa. Se siis kirjaimellisesti bodaa myös aivoja.

Treenin ansiosta hermosoluja muodostuu tehokkaammin hippokampuksessa. Tämä aivojen osa on yhteydessä muistitoimintoihin ja oppimiseen. Treeni kohottaa hermosolujen kasvuun ja hengissä säilymiseen vaikuttavan kasvutekijän määrää. Aivot ikään kuin palautuvat nopeammin ja huoltavat itseään tehokkaammin.
Treenin ansiosta hermosoluja muodostuu tehokkaammin hippokampuksessa. Tämä aivojen osa on yhteydessä muistitoimintoihin ja oppimiseen.
Ikä heikentää kestävyyskuntoa, aikainen aloitus kannattaa
Teräviin aivoihin yhteydessä oleva hapenottokyky tippuu keskimäärin 10 prosenttia jokaista vuosikymmentä kohti iän karttuessa, jos sitä ei harjoiteta. Tutkijat ovat havainneet, että nuoruudessa ja aikuisiässä ennen 35 ikävuotta tehty harjoittelu ennustaa parempaa ”muistitulevaisuutta”. Siksi treeni on parasta aloittaa jo hyvissä ajoin. Mutta vastatoimiin voi lähteä milloin tahansa ja kehitystä on luvassa!
Tutkijat ovat havainneet, että nuoruudessa ja aikuisiässä ennen 35 ikävuotta tehty harjoittelu ennustaa parempaa ”muistitulevaisuutta”.

Näin nostat hapenottokykyä ja pidät samalla nupin terävänä
Tarkkaa liikuntasuositusta muistiterveyteen ei ole tutkimuksilla pystytty vielä määrittämään. Ennen kuin tämä pystytään määrittelemään, on hyvä seurata yleisiä liikuntasuosituksia. Ne kehottavat liikkumaan joko matalalla teholla, pitää-pystyä-puhumaan-puuskuttamatta tyylisesti 2,5 tuntia viikossa tai reippaammin hengästyen tunnin ja 15 minuuttia viikossa.
Nupin terävyyden kannalta on lopulta tärkeää, että treenin määrä ja teho kohottavat maksimaalista hapenottokykyäsi. Pelkät lyhyet kävelyt talon ympäri ovat aina kotiinpäin, mutta merkittävää kestävyyskunnon nousua niillä ei tapahdu. Alussa maltti on kuitenkin valttia ja liikkeelle voit lähteä näillä periaatteilla. Kun olet rakentanut hieman pohjaa, hapenottokykyä voit kehittää tehokkaasti vaikkapa täältä löytyvillä esimerkkitreeneillä ja intervalliharjoituksilla.
Kongitiiviseen suorituskykyyn ja sen säilymiseen vaikuttavat treenin lisäksi muut elämäntapatekijät, kuten uni, ruokavalio, tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä aivojen sopiva aktivointi älyllisillä haasteilla. Näihin asioihin kannattaa myös kiinnittää huomiota treenaamisen ohessa.
Teksti: Timo Haikarainen
Kuvat: Jiri Halttunen
Lähteet:
Tyndal ym. 2018. Protective Effects of Exercise on Cognition and Brain Health in Older Adults. Exercise and Sport Sciences Reviews. Oct: 46.4.215–223.
Cotman ym. 2002. Exercise: A Behavioral Intervention to Enhance Brain Health and Plasticity. Trends in Neurosciences. Vol.25. No. 6.