Poista passiivisuutta arjestasi ja paranna terveyttä! Yllättävän pieni määrä liikettä tuo hyötyjä!

50-luvulla Lontoon bussikuskeja ja bussien rahastajia tutkittaessa huomattiin todella mielenkiintoinen asia: Runsaasti seisovilla ja bussissa liikkuvilla rahastajilla esiintyi huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin istuvilla kuljettajilla. Myöhemmin tutkijat ovat havainneet, että yllättävän pienet muutokset aktiivisuudessa suojaavat terveysriskeiltä.

Passivisuus saa sairaaksi, pienikin aktiivisuus kohentaa terveyttä

Lontoon bussihavainnon kanssa samoihin aikoihin huomattiin, että posteljooneilla oli vähemmän pumppuvikoja kuin puhelinkeskuksessa istuvilla puhelunvälittäjillä. Passiivisuus siis näytti olevan pahasta ja liikkuminen näytti edistävän terveyttä. Syitä ja seurauksia näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan vielä selvitetty. Periaatteessa kyse saattoi olla sattumasta tai erilaisten ihmisten päätymisestä eri ammatteihin. Sittemmin tutkijat ovat saaneet laadukkailla tutkimuksilla esiin todella mielenkiintoista tietoa siitä, kuinka paljon pienikin aktiivisuus vähentää terveysriskejä.

Seisotko alle vai yli 2 tuntia päivässä? Sillä on vaikutusta terveyteesi tulevaisuudessa

Jo pieni passiivisuuden katkaisu näyttää auttavan. Tutkijat havaitsivat, että yli 2 tuntia päivässä seisovilla ennenaikaisen kuoleman riski tippui 10 prosenttia verrattuna alle 2 tuntia päivässä jalkojen päällä viettäviin. Samoin on havaittu, että 25 prosenttia valveillaoloajastaan jalkojen päällä viettävien sydän- ja verisuonitautikuolleisuus tippuu 18 prosenttia. 75 prosenttia valveillaoloajastaan seisovilla sydän- ja verisuonikuolleisuus vähentyy 32 prosenttia. Näyttää siltä, että pienikin passiivisuuden vähentäminen toimii.

Jos huomaat istuvasi aamulla kotona, työmatkan autossa, työpäivän työpisteellä ja illan kotona, mieti ratkaisuja, joilla katkaisisit jatkuvaa istumista. Voisitko kävellä joitain välimatkoja tai tehdä vaikkapa pari 20-30 minuutin pätkää töitä seisten? Tai soittaa kaikki päivän työpuhelut seisten?

Mies istuu kaukosäädin kädessä.
Passiivisuus on pahasta. Jo kaksi tuntia seisomista tai jalkojen päällä oloa päivässä parantaa terveyttä. Kuva: Jiri Halttunen.

Etkö liiku kuntoliikuntasuositusten mukaan? Ei hätää, vähempikin tuo hyötyjä!

Perinteinen kuntoliikuntasuositus ohjeistaa tekemään viikossa 2,5 tuntia matalatehoista liikuntaa, kuten kävelyä, sekä 1 tunnin ja 15 minuuttia kovatehoista liikuntaa, kuten juoksua. Jos et pääse tähän, saat silti hyötyjä selkeästä kunto- tai arkiliikunnasta. On esimerkiksi havaittu, että keskimäärin 51 minuuttia viikossa juoksevilla kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin vähenee 68 prosenttia. Samoin 91 minuuttia matalatehoista liikuntaa tai arkiliikettä viikossa vähentää merkittävästi ennenaikaisen kuoleman riskiä verrattuna täysin liikkumattomiin ihmisiin.

Näyttää siis siltä, että saat hyötyjä jo ohjeistusta vähemmästä määrästä. Hyödyt näyttävät hieman lisääntyvän määrän myötä, joten pyri toki lisäämään kunto-, arki- ja hyötyliikuntaa päiviisi, kunnes pääset kuntoliikuntasuosituksiin. Onneksi uusissa liikuntasuosituksissa huomioidaan myös edellä mainittu tieto passiivisuuden välttämisestä ja myös kevyttä liikuskelua suositellaan tehtäväksi mahdollisimman usein. Poista siis ensin passiivisuutta ja lisää sitten päälle varsinaista kunto- ja arkiliikuntaa!

Eijsvogels ym. 2016. Exercise at Extremes: the amount of exercise to reduce cardiovascular eventually. JACC;67:316-329.

Morris ym. 1953. Coronary heart disease and physical activity in work. Lancet. 265: 1111-20.

Kirjoittaja: Timo Haikarainen

Timo on Olipa kerran mies -sivuston kuntokoutsi. Koulutukseltaan tämä liikunnan monitaituri on liikuntabiologi. Hän työskentelee personal trainerina, urheiluvalmentajana sekä kouluttajana ja asiantuntijana erilaisissa liikuntaprojekteissa. Timo tuntee suomalaisen miehen maailman ja tietää, mistä puhuu, sillä parikymppisenä hän itse lihoi 25 kiloa lopahtaneen urheiluharrastuksen, repsahtaneen syömisen ja opiskelustressin vuoksi. Timo pitää omaa myös blogiaan osoitteessa th-valmennus.blogspot.fi

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö