Tarkista ja päivitä rokotesuojasi

Influenssakausi lähestyy, joten nyt on hyvä aika hankkia itselleen rokotesuoja kausi-influenssaa vastaan. Samalla on hyvä tarkistaa, onko rokotesuoja muiltakin osin kunnossa. Täältä löydät kattavan yhteenvedon tärkeimmistä rokotteista.

Kausi-influenssarokote. Kausi-influenssavirukset kiertävät kaikkialla maailmalla ja voivat tarttua kaikenikäisiin. Pohjoisella pallonpuoliskolla kausi-influenssakausi alkaa yleensä lokakuusta ja saattaa kestää seuraavan vuoden toukokuuhun saakka. Influenssa saattaa olla rajuoireinenkin ja siihen saattaa liittyä jälkitautina mm. bakteeriperäinen keuhkokuume. Rokote pitää ottaa vuosittain, sillä saatu rokotus suojaa vain vuoden. Kaikki 65 vuotta täyttäneet voivat saada kausi-influenssarokotuksen kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta.

Pneumokokkirokote. Pneumokokki on yleinen keuhkokuumeen, aivokalvontulehduksen ja vakavan yleisinfektion aiheuttaja yli 50-vuotiailla erityisesti influenssakaudella. Se leviää pisaratartuntana, mutta myös kosketuksen kautta. Pneumokokkirokote ei kuulu aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan, vaan se tulee maksaa itse. Pneumokokkitautien ehkäisyyn on olemassa kaksi erityyppistä rokotetta, joilla on jonkin verran eroja. Uusintarokotusta ei välttämättä tarvita.

Jäykkäkouristus-kurkkumätärokote. Jäykkäkouristusbakteeria on maaperässä kaikkialla maailmassa ja se voi aiheuttaa vakavan, usein kuolemaan johtavan infektion. Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama vakava nielutulehdus. Bakteeri tuottaa myrkkyä, joka voi aiheuttaa henkeä uhkaavia sydämen rytmihäiriöitä ja hermoston toiminnan häiriöitä.  Jäykkäkouristus-kurkkumätäsuoja tulisi olla voimassa aina. Alle 65-vuotiaat tarvitsevat tehosteen 20 vuoden välein, yli 65-vuotiailla normaali tehosteväli on kymmenen vuotta.

Puutiaisaivokalvontulehdusrokote. Rokotus ei suojaa puutiaisen levittämältä bakteeriperäiseltä borrelioosilta vaan puutiaisen levittämältä virusperäiseltä puutiaisaivokuumeelta. Puutiaisaivotulehdusta aiheuttaa kolme eri viruksen alatyyppiä, ja rokotteet antavat suojan niitä kaikkia vastaan. Rokotetta annetaan aikaisemmin rokottamattomille aikuisille kolme annosta lihakseen. Kaksi ensimmäistä rokoteannosta on hyvä ottaa talvella ja varhain keväällä ennen puutiaiskautta. Kolmas pistos annetaan seuraavana talvikautena. Rokotussuojaa tarvitsevat kaikki taudin esiintymisalueilla asuvat ihmiset, joilla rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Muiden osalta rokotusta suositellaan vain niille, jotka oleskelevat pitkään kyseisillä alueilla. Heidän tulee hankkia rokotussuoja omalla kustannuksellaan.

Vyöruusurokote. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos. Terveillä oireena on yleensä kirvely ja kipu ihottumakohdalla. Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle, mutta aina vain toiselle puolelle kehoa. Riski saada vyöruusu kasvaa iän myötä; yhden vyöruusun on sairastanut 5 % 50-vuotiaista ja 10 % 70-vuotiaista. Vyöruusun puhkeamista voidaan ehkäistä rokotteella, joka on tarkoitettu yli 50-vuotiaiden rokottamiseen. Suojatehon lisäksi se ehkäisee vyöruusun jälkeistä pitkittynyttä hermosärkyä. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Matkailijan rokotteet. Rokotetarve harkitaan yksilöllisesti kohdemaan mukaan. Yleisin tarve on maksatulehdukselta suojaavasta hepatiittirokotteesta, joka voidaan antaa hepatiitti A- ja B-yhdistelmärokotteena.  Hepatiitti A tarttuu ruoan, juoman ja huonon hygienian kautta ja hepatiitti B puolestaan leviää veri- ja seksikontaktien välityksellä. Hepatiitti A:n tartunnan mahdollisuus on huomioitava kehitysmaiden lisäksi Välimeren etelä- ja itäpuolisissa maissa sekä Baltian alueella, mutta A-hepatiittia nähdään aika ajoin myös henkilöillä, jotka eivät ole matkailleet. B-hepatiitti jää osalle tartunnan saaneista maksaan ja vereen aiheuttaen kroonisen maksatulehduksen, joka hoitamattomana voi johtaa maksakirroosiin ja joskus maksasyöpään. Hepatiitti A ja B -rokotussarjaan kuuluu kolme rokotusannosta, joista toinen annetaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta ja kolmas rokoteannos kuuden kuukauden kuluttua. Hepatiittirokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa maksuttomana vain tietyille riskiryhmille.

Teksti: Jarmo Karpakka
Kuva: Bjarke Strøm

Kirjoittaja: Jarmo Karpakka

Jarmo Karpakka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Via Uomo – Miehen tie oli Jarmon seitsemän viikon mittainen, elo-lokakuussa 2020 suoritettu kävelytempaus Jäämereltä Itämerelle, jolla hän halusi herätellä etenkin yli 50-vuotiaita miehiä pitämään huolta terveydestään: liikkumaan, syömään ja nukkumaan hyvin.

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö