Usein kysyttyjä kysymyksiä hyvästä syömisestä

Paljonko kahvia voi juoda?

Kahvi kantaa turhaan niskoillaan epäterveellistä mainetta. Epäterveellisyydelle ei ole perusteita ja vain kofeiiniherkkien kannattaa hiukan varoa käyttöä – mitä he tuppaavat tekemään muutenkin, koska ovat käytännössä huomanneet heikon tai pahan olon johtuvan kahvista. Valtaosalle kahvi on vapaata riistaa.

Voiko voita käyttää?

Voi. Syömisessä on hyvä olla jokin suhde eläin- ja kasvirasvan välillä ja sen suhteen olisi hyvä olla kallellaan kasvirasvoihin. Voit käyttää voita, mutta vastaavasti silloin öljyjen ja rasvaisen kalankin käytön tulee todella olla riittävää.

Voiko kasvikset kuumentaa tai keittää?

Toki. Ei tarkoitus ole, että kaikki on suoraan pellolla syötyä uutukaisen tuoretta. Ei se tietysti haittaisi, mutta kun arjenkin pitäisi olla helppoa ,niin kasvispakasteiden käyttö tai kasvisten paistaminen ovat ilman muuta osa hyvää syömistä. Pääasia, että kasviksia syödään ja ne maistuvat.

Miten lihottavaa alkoholi on?

Kohtuullinen alkoholin käyttö (ei joka päivä, viikkoannokset alle 10) ei näytä vaikuttavan painoon paljoakaan, mutta tämän määrän ylittyessä alkaa painoa nostava vaikutus on selvä. Myös juomien laadulla on väliä: viini mahdollisesti hyvin vähäsokerisena näyttää olevan melko ongelmaton painolle kohtuuannoksilla, kun taas viinakset kaikessa energiapitoisuudessaan lisäävät helpommin lihomista. Alkoholiakin voi juoda, mutta liki päivittäinen käyttö tai viikoittainen runsas kertakäyttö ovat merkkejä sekä painonhallinnan ongelmasta että mahdollisesti muustakin ongelmasta.

Lihottaako iltasyöminen?

Iltasyöminen itsessään ei lihota, päinvastoin illan hyvästä syömisestä eli päivällisestä ja/tai iltapalasta on hyötyä, sillä se parantaa unen laatua ja auttaa ylläpitämään lihasmassaa. Iltasyöminen on ongelmallista vain silloin, kun päivän aikana syödään liian vähän, minkä seurauksena illalla on jatkuva napostelutarve tai karmea nälkä. Jos iltaan kasaantuu valtaosa päivän syömisestä ja siellä on kovaa syömistarvetta, niin tilannetta pitäisi rauhoittaa opettelemalla syömään isompaa aamiaista ja lounasta.

Kannattaako käyttää kevyttuotteita?

Hyvä syöminen ja laihduttaminen ei tarvitse yhtään ainoaa kevyttuotetta. Painonhallinnassa on muutenkin kyse isommista linjauksista ja kevyttuotteiden valinnan vaikutus ruokavalion energiatiheyteen on melko pieni ja helposti korvattu riittävällä kasvisten käytöllä. Mutta kevyttuotteita voi ja ehkä kannattaakin käyttää, jos hyvänmakuisia vaihtoehtoja löytyy. Ja syy on tietysti se, että vaikka kevyttuotteiden valinnan vaikutus energiatiheyteen on aika pieni, niin se on kuitenkin olemassa. Ja jos hyvänmakuisia tuotteita löytyy, niin miksei sitä hyötyä ottaisi? Toinen näkökanta on, että kevyttuotteista on poistettu tyypillisesti sokeria ja/tai tyydyttynyttä rasvaa, joita ei terveydenkään kannalta mitenkään erityisemmin tarvita.

Kannattaako pitää karkkipäivää tai karkkilakkoa?

Tutkimuksissa nähdään varsin selkeästi, että ruokavalion ns. epäterveellisempiinkin aineksiin kannattaa suhtautua joustavasti eikä niiden syömiseen kannata asettaa tiukkoja sääntöjä. Muutoin ruuan ”kielletyn hedelmän” -efekti kasvaa ja ajan myötä ruuan houkuttelevuus lisääntyy – usein lopulta hallitsemattomaksi. Karkki-/herkkupäivä kerran viikossa edustaa yleisintä esimerkkiä joustamattomasta ja liiallisesta syömisen kontrolloinnista. Ja lakko taas sen ääriesimerkkiä. Sitä ei voi suositella, vaan sen sijasta kannattaa mieluummin orientoitua, että välillä voidaan syödä herkkujakin ja välillä ei syödä – ilman tiukkoja sääntöjä tai viikkomääriä.

Onko punainen liha epäterveellistä?

Tutkimuksissa prosessoitu punainen liha (kuten kinkkuleikkeleet) yhdistyvät keskeisiin elintapasairauksiin. Prosessoimaton liha (esim. pihvi) vaikuttaa terveysriskiltä, mutta paljon pienemmissä määrin. Tämän hetken tutkimusnäytön mukaan punaisen lihan suurkulutusta ja päivittäistä käyttöä kannattaisi vähentää, mutta toisaalta makarra ja punainenkin liha mahtuu ajoittain ruokavalioon. Monien on kuitenkin ruokavalion monipuolistamisen kannalta hyvä miettiä aterioille ja leivän päälle myös vaihtoehtoisia täytteitä: aterioille papujen, kalan tai muun terveellisen lisäämistä ja leivän päällekin voi etsiä monenlaisia vaihtoehtoja makkaralle tai lihatuotteille.

Pitäisikö välttää tai vähentää hiilihydraattien määrää?

Hiilihydraatit ovat tämän vuosikymmenen rasva – ravitsemuksen seikka, josta on tullut mielikuvissa automaattisesti lihottava ja vältettävä. Hiilihydraatit nähdään verensokereita heiluttavina makeanhimon tuottajina, huonon kylläisyyden aiheuttajina ja pahimmillaan riippuvuutta aiheuttavina ainesosina. Mikään syömisessä ei tietenkään oikeasti ole näin mustavalkoista ja jokaisen kannattaa pohtia oman hyvinvointinsa kautta, kuinka paljon hiilihydraatteja aikoo syödä. Syy, miksi se on näin yksilöllistä, on se, että hiilihydraattien sopivaan saantitasoon vaikuttaa moni tekijä: geenit, paino, liikuntatottumukset, uni, stressi jne. Jokaisen kannattaakin itse arvioida, millä hiilihydraattimäärällä oikeasti jaksaa parhaiten ja nälänhallinta pysyy hyvänä. Jos oikeasti jaksaa paremmin ja syö paremmin, kun vähentää hiukan hiilihydraatteja, niin sitten kannattaa mennä niin. Yhtä lailla voi olla, ettei ole yhtään varaa vähentää hiilihydraatteja tai ruoka muuttuu tylsemmäksi ja jaksaminen heikkenee. Nykyisen hiilihydraattivarovaisuuden aikana hiilihydraatteja vähennetään usein liikaakin ja myös sitä kannattaa varoa. Laskennallisesti sopivat hiilihydraattien määrät useimmilla ovat kuitenkin luokkaa 30–50 % kokonaisenergiasta.

Herään yöllä syömään, mistä tämä johtuu?

Syynä on pääsääntöisesti liian vähäinen syöminen päivän aikana, jolloin kevyempien univaiheiden aikana nälkä herättää syömään. Jos yöllä syödyt energiamäärät ovat isoja, niin kyseessä on usein painonhallinnan ongelma, joka todellakin kannattaa korjata opettelemalla syömään enemmän päivän aikana – etenkin aamiaisella ja lounaalla. Jos taas ilmiö on ajoittainen ja siihen riittää pieni välipala, niin kyseessä on lähinnä unenlaatua heikentävä ongelma – ratkaisu on silti sama eli syödä enemmän päivällä.

Kannattaako karkkilakko tai herkkulakko?

Lakkopohjaiset muutokset tuntuvat lyhyellä aikavälillä helpoilta ratkaisuilta, mutta pitkällä aikavälillä ne saattavat ylläpitää liian tylsää syömistä ja vaarantavat syömismuutosten pysyvyyden, kun syöminen onkin ”tylsää” tai ”vaatii tahdonvoimaa”. Tutkimuksissa lakkoilevat syömismuutokset ovat osoittautuneet syömismuutoksia haittaaviksi tekijöiksi. Joten vaikka ruokalakko saattaa kuulostaa selkeältä ja houkuttelevalta, niin niitä ei suositella. Ja jos lakolla kuitenkin aloittaa niin kannattaa miettiä, että se on vain alkuvaiheen tarkasteleva lakko, josta myöhemmin sitten siirrytään lähemmäksi syömistä, jota haluaa loppuelämän noudattaa.