Baanat ovat taas auki talven jälkeen, ja juoksu kiinnostaa monia. Eikä syyttä – siinä vasta mainio kuntoilumuoto! Vanha viisaus, jonka mukaan juoksijaksi tullaan juoksemalla pitää edelleen paikkansa, mutta parilla lisäkonstilla voit saada juoksun onnistumaan ja kulkemaan huomattavasti nopeammin. Kaupan päälle saat ehkäisyvaikutusta tyypillisiin juoksukremppoihin.
Hengitysteiden infektiot ovat olleet viimeisen vuoden aikana jatkuvasti esillä – sattuneesta syystä. Uusi tutkimusyhteenveto tuo esiin fyysisen aktiivisuuden fantastisia hyötyjä vastaiskussa flunssalle ja influenssalle.
Passiivisuus on pahasta. Se voi olla jopa hengenvaarallista. Onneksi tähän asiaan voi vaikuttaa. Uusi tutkimusyhteenveto paljastaa, että jo melko pieni määrä pyöräilyä saa ihmeitä aikaan.
Mentaaliharjoittelua pidetään usein turhana hymistelynä. Ei kannattaisi, nimittäin se voi tutkitusti jopa kaksinkertaistaa kehittymisvauhtisi harjoittelussa. Ja mikä parasta, se myös vähentää stressiä ja nostaa testosteronitasojasi.
Kognitiiviset toiminnot alkavat hidastua iän karttuessa. Muistiin ja vaikkapa visuaaliseen hahmottamiseen liittyvät asiat käyvät hitaammiksi. Onneksi tähän on tarjolla luontaista lääkettä!
Teitkö vuodenvaihteessa lupauksia aktiivisemmasta arjesta ja liikunnan lisäämisestä? Huomaatko nyt, että suunnitelmasta tulee lipsuttua yhä useammin? Näillä vinkeillä pidät itsesi kiinni aktiivisemmassa arjessa.
Tulet töistä kotiin. Kropan akussa on jäljellä noin 3 %. Lösähdät sohvalle. Olet niin kutsutussa ”kello 16:n koomassa”. Ja edessä olisi vielä illan askareet. Kysyt itseltäsi ”Miten selviän tästä?” Onneksi tähän koomaan on lääke. Ja vieläpä luontainen sellainen.
Istumista kotona, autossa, bussissa tai junassa. Istumista töissä ja sitten takaisin kotiin istumaan. Kuulostaako tutulta? Et ole yksin, sillä passiivisuus on nykypäivän vitsaus. Onneksi jo pienillä muutoksilla voit saada tutkitusti tukun hyötyjä elämääsi. Yksi tunti 23 minuuttia vähemmän istumista työpäivän aikana tutkitusti vähentää väsymystä, nostaa elämänlaatua, kohottaa työtehoa ja pitää terveempänä.
Paluu arkeen etenkin pitkien vapaiden jälkeen voi tuntua tahmealta. Arkeen haetaan usein virtaa kahvista, energiajuomista tai yksinkertaisesti puremalla hampaita yhteen. Arjen buustaamiseen on kuitenkin olemassa parempi, täysin luonnollinen keino.
Tutkijat McClelland ja Atkinson esittivät 1960-luvulla kaavan motivaatioon. Tämä kaava on edelleen hyödyllinen tapa tarkastella motivaatiota ja vaikuttaa siihen. Ryhdy siis tuumasta toimeen ja laita ”kertoimia” omaan liike-motivaatioosi alkavana vuonna!
Ihan samalla tavalla, kuin ikääntyvä mies peiliin katsoessaan saattaa kokea epävarmuutta oman kehonsa muutoksista, voi ikääntyvä kumppanisi kokea samanlaisia tuntemuksia peilin edessä. Miehen ajattelemattomat huomautukset vain pahentavat tunnetta. Nainen voi myös kokea ikääntyvän miehen ajoittaiset erektiohäiriöt omaksi viakseen; ettei ole riittävän kaunis tai haluttava.
Arviolta 200 000 suomalaista sairastaa keuhkoahtauma- eli COPD-tautia. Tupakointi on COPD:n tärkein riskitekijä. Keuhkokuume puolestaan on aina potentiaalisesti vakava yleisinfektio, jolle altistavat paitsi ikä ja tupakointi myös krooniset keuhkosairaudet, kuten astma ja COPD .
