Vireyttä kestävyyskunnosta

Kestävyysharjoittelu kohottaa yleiskuntoa, mikä parantaa myös arkista jaksamista.

Kestävyystreenillä parannat hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Kestävyystreenistä saat myös monia käytännön hyötyjä: jaksat puuhastella paremmin lasten kanssa, harrastusten parissa ja myös suorituskykysi ja vireystilasi työhommissa paranee. Lisäksi kropan ylimääräiset rasvavarastot alkavat sulaa kestävyystreenin yhteydessä.

Näin kestävyytesi kehittyy

Säännöllinen kestävyystreeni parantaa kestävyyskuntoasi noin 10–30 prosenttia parin kolmen ensimmäisen treenikuukauden aikana. Happi liikkuu paremmin kropassasi ja sydämesi vahvistuu. Käytännössä huomaat tämän siten, ettet enää hengästy rapuissa yhtä helposti, pysyt lasten perässä raisummissakin leikeissä, ja aikaisemmin tuskalta tuntuneet lenkkipätkät alkavat taittua yllättävän helposti.

Kestävyysharjoittelu

Pyöräily on paitsi hyvää arkiliikuntaa myös oivallinen keino kohottaa kestävyyskuntoa.
  • kohottaa yleiskuntoa
  • parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
  • vähentää stressiä ja nostaa mielialaa
  • parantaa aineenvaihduntaa
  • syventää unta ja lisää yleistä vireystilaa
  • vähentää mm. sisäelinten ympärillä olevaa vaarallista rasvaa eli ns. viskeraalirasvaa

Kestävyyslajit

Hyviä lajeja kestävyyden kohottamiseen ovat esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely, juoksu, pyöräily, suunnistus, rullaluistelu, hiihto, lumikenkäily, uinti, vesijuoksu ja soutu.

Tutustu tarkemmin kestävyysharjoituksen kulkuun.

 

Kuvat: Jiri Halttunen

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö