Voima ja lihasmassa yhteydessä nopeampaan koronasta toipumiseen

Koronavirus voi pahimmillaan viedä teho-osastolle asti. Mutta voiko hankalasta tautivariaatiosta toipumisen eteen tehdä mitään muuta rokotusten ottamisen lisäksi? Tuore tutkimustulos viittaa siihen, että voi.

Parempi voimataso ja isommat lihakset lyhentävät sairaalareissun kestoa koronapotilailla

Tutkijat analysoivat hiljattain 186 koronataudin takia sairaalaan joutunutta potilasta. He mittasivat potilaiden puristusvoiman ja etureiden lihaksen koon. Potilaista puolet oli naisia, puolet miehiä. Heidän keski-ikänsä oli 59 vuotta. Sen jälkeen heidät jaettiin tulosten perusteella kolmeen ryhmään, vahvimmista ja suurimmat lihakset omaavista heikoimpiin ja pienimmät lihakset omaaviin.

Tuore tutkimus osoittaa, että korkea voiman ja lihasmassan taso auttaa toipumaan nopeammin myös koronataudista.

Tutkijat havaitsivat, että puristusvoiman taso ja lihasten koko ennustivat sairaalassa vietettyä aikaa. Puristusvoimassa vahvimman ja heikoimman ryhmän välillä oli selkeä ero. Vahvimmat viettivät sairaalassa keskimäärin 7,5 päivää, heikoimmat 9,2 päivää. Lihasmassan ja toipumisen välillä oli myös yhteys. Potilaat, joiden lihasmassa oli hyvin korkealla tasolla, viettivät sairaalassa keskimäärin 7,7 päivää. Pienilihaksisimmat potilaat olivat toipuneet kotiin pääsyyn vaadittavalla tavalla vasta 10,8 päivässä.

Voimaharjoittelu on hyvä ”terveysvakuutus”

Tutkimus korostaa riittävän lihasvoiman ja lihasmassan määrää myös koronataudista toivuttaessa. Riittävä lihasten voima ja lihasmassan määrä ennustaa myös monia muita terveyteen liittyviä tekijöitä, joten voima- ja lihaspuskuri kannattaa jokaisen meistä itselleen hankkia.

Hieno asia on se, että voima on fyysisen kunnon osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Voima kasvaa tyypillisesti 20–30 % 3–4 kuukauden harjoittelussa ja se saattaa ohjelmasta löytyvissä harjoitusliikkeissä kasvaa samassa ajassa 30 %, 50 % tai jopa 100 %. Myös lihasmassaa pystyy hankkimaan huomattavasti nopeammin kuin usein uskotaan. Se lisääntyy tyypillisissä voimaharjoittelututkimuksissa harjoittelemattomilla henkilöillä 2–3 kiloa 3–4 kuukauden harjoittelulla.

Näin hankit voimaa sekä lihasta: Harjoittelun päälähtökohdat

Mies tekee kiertoliikettä levypainon kanssa.
Voima on nopeimmin kehittyvä fyysisen kunnon osa-alue. Sen harjoittaminen on hyvin palkitsevaa. Myös lihasmassa kasvaa nopeammin kuin usein uskotaan.
  • Aloita tekemällä koko kehon voimaharjoitus 2 kertaa viikossa. Jos aikasi riittää, voit lisätä harjoituskertojen määrää kolmeen kuukauden parin päästä, mutta se ei ole välttämätöntä kehittymiselle.
  • Tee kerralla 8–10 liikettä eri puolille kehoa. Alussa jopa 4–6 liikettä riittää, voit lisätä niiden määrää pikkuhiljaa kohti 8–10 liikettä.
  • Tee 1–3 harjoitussarjaa per liike. Jo yksi sarja per liike kehittää tutkitusti, mutta harjoitusmäärää on helppo lisätä sarjoja lisäämällä. Näin harjoittelusta tulee nousujohteista. Kehityksen optimoimiseksi voit pyrkiä lopulta 3 sarjaan per liike.
  • Tee harjoitussarjoissa 8–12 haastavaa toistoa. Pyri lisäämään harjoituspainoja. Tämä onnistuu yleensä mutkitta lähes liikkeessä kuin liikkeessä, varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa.
  • Lepää sarjojen välillä noin 1,5 minuuttia.

Hyviä harjoituksia!

Teksti: Timo Haikarainen
Kuvat: Jiri Halttunen

Lähde: Saulo ym. 2021. Muscle strength and muscle mass as predictors of hospital length of stay in patients with moderate to severe COVID-19: a prospective observational study. Journal of Cachexia, sarcopenia and muscle. 14 September 2021.

Kirjoittaja: Timo Haikarainen

Timo on Olipa kerran mies -sivuston kuntokoutsi. Koulutukseltaan tämä liikunnan monitaituri on liikuntabiologi. Hän työskentelee personal trainerina, urheiluvalmentajana sekä kouluttajana ja asiantuntijana erilaisissa liikuntaprojekteissa. Timo tuntee suomalaisen miehen maailman ja tietää, mistä puhuu, sillä parikymppisenä hän itse lihoi 25 kiloa lopahtaneen urheiluharrastuksen, repsahtaneen syömisen ja opiskelustressin vuoksi. Timo pitää omaa myös blogiaan osoitteessa th-valmennus.blogspot.fi

  • Liikkuva aikuinen
  • Opetus ja kulttuuriministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö